Kategoria(t): Tunnelmakuvia kevät

Huhtikuu 2021 – April

Täällä Tampereella Huhtikuu näyttää tänään tältä. Lunta on vielä siellä täällä, mutta aurinko jo lämmittää. Tänään on ollut +9 Celsiusta lämpöä. Aurinko nousi klo 06:16 ja laskee klo 20:38. Kuun vaihe on vähenevä sirppi. Ultravioletti-indeksi on tänään matala 1.

Here in Tampere, April looks like this today. There’s still snow here and there, but the sun’s already warming up. There’s been +9 Degrees Celsius of heat today. The sun came up at 06:16 and sets at 20:38. The phase of the moon is a declining sickle. The ultraviolet index is low today at 1.



Vuoreksen keskuspuistossa vähän tulvii.

There’s a little flooding in Vuores Central Park.



Lunta oli vielä Lempäälän puolella ja siellä kuulin lintujen lauluja selvemmin, kun liikenne oli vähäistä. Ihana paikka kävellä tällaisella säällä. Lempäälä on Tampereen naapurikunta, johon voi kävellä Vuoreksesta.

There was still snow on the Lempäälä side and there I heard the birds’ songs more clearly when traffic was low. Lovely place to walk in this kind of weather. Lempäälä is next to Tampere, where you can walk from the Vuores.


Vanha maantie Lempäälässä – Old road in Lempäälä
Särkijärvi 3.4. – Lake Särkijärvi

Suosittelen ulkoilua, siinä mieli ja keho virkistyy.

I recommend outdoor activities, that’s where the mind and body refresh.


Kategoria(t): Taidekortit

Postikorttien taidetta puutaloista – Postcard artwork of wooden houses


”Asunto-osuuskunta Koitto, Aleksanterinkatu 42, rak. 1926, arkk. Sandelin. Piirros Erkki Kiiski”

Artist Erkki Kiiski has drawn this house, which was designed by Sandelin. The house was built in 1926.



”Asuinrakennus Puistokatu 12, rak. vaiheittain alkaen n. 1900, piirros: Liisa Alaspää.”

Residential building Puistokatu 12, built phased onwards, c. 1900, drawing: Liisa Alaspää.



”Asuinrakennus (De Gamlas Hem, piharakennus) Puistokatu 28, rak. 1905, arkk. Victor J. Suckksdorff. piirros: Ann-Marie Hjält.”

”Residential building (De Gamlas Hem, yard building) Puistokatu 28, built 1905, Architect Victor J. Suckksdorff. drawing: Ann-Marie Hjält.”



”Asuinrakennus Nuottasaarenkatu 5, rak. 1923. Piirros: Seija Sarkkinen”

”Residential building Nuottasaarenkatu 5, built 1923. Drawing: Seija Sarkkinen”



”Asuintalo Rommakkokatu 37, rak. 1929, arkk. J.A. Särkelä. Piirros: Janne Rajala”

”Residential building Rommakkokatu 37, built 1929, Arkk. J.A. Särkelä. Drawing: Janne Rajala”



”Asuinrakennus (alk. savihoitola) Puistokatu 5, rak. 1926. Piirros: Reijo Mitrunen”

”Residential building (from clay treatment centre) Puistokatu 5, built 1926. Drawing: Reijo Mitrunen”


Olen itse asunut puutalokortteleissa lapsena ja niissä oli erityinen tunnelma, joka on jäänyt sydämeen koko eliniäksi. Vaikka ne olivatkin vaatimattomia nykyajan asuntoihin verraten, niissä oli silti jotain enemmän kuin missään uusissa taloissa. Vain he voivat ymmärtää tämän, jotka ovat itse asuneet sellaisissa puutalokortteleissa vihreine pihapiirineen. Aika ei ole kullannut muistoja, vaan rakastin niitä asuinsijoja jo lapsena ja oli suru, kun piti muuttaa pois purku-uhan alta ja tilalle rakennettiin korkea betoninen kerrostalo. Tiesivätkö kaupungin suunnittelijat, että kun ne idylliset talot revittiin alas, revittiin samalla myös ihmisten sydämiä rikki. Vaikka talo onkin vain materiaa, joissakin puutaloissa on ikäänkuin sielu, joka hengittää elettyä elämää. Mielestäni vanhojen rakennusten purkaajien pitäisi pyytää anteeksi niiltä asukkailta, jotka jäivät kotejaan kaipaamaan kenties pikäksikin aikaa, vaikka kyse onkin ollut kaupunkien kehittämisestä. Onneksi nykyisin arvostetaan vanhoja rakennuksia enemmän kuin silloin 1970-luvulla ja niitä kunnostetaan kauniiksi.

I myself have lived in wooden house blocks as a child and had a special atmosphere that has remained in my heart for life. Although modest compared to modern dwellings, there was still something more to them than any new house. Only they can understand this, who have themselves lived in such wooden house blocks with green courtyards. Time has not gold-cherished memories, but I loved those places of residence even as a child and it was a sadness to have to move out from under the threat of demolition and a tall concrete apartment building was built in place. Did the city planners know that when those idyllic houses were torn down, people’s hearts were also torn apart. Although the house is only material, some wooden houses have, as it were, a soul that breathes the life lived. I believe that those who demolish old buildings should apologise to those residents who missed their homes for perhaps a long time, even though it has been about urban development. Fortunately, old buildings are valued more today than they were then in the 1970s and they’re being refurbished to be beautiful.


Kategoria(t): Piirrokset

Pääsiäisen iloksi lasten piirroksia – Drawings of children to celebrate Easter

Lapseni piirsivät nämä piirrokset, kun olivat kouluikäisiä.

My kids drew these drawings when they were of school age.


Tiina
Symbolinen piirros ’Rakkaus’ – Symbolic drawing ’Love’ – Tiina
Picassomaista vapautta – Picasso-like freedom – Tapio
Tapio
tyttärenpojan maalaus 2v. – grandson’s painting, 2 years old
tyttärentyttären maalaus 4 v. – granddaughter’s painting, 4 years old

Hauskaa Pääsiäistä ! – Happy Easter !


Kategoria(t): Taidekortit

Taidekortteja Oulusta – Art cards from Oulu

Taitelija Marja-Leena Tölli (painter) 2004

Oulun linna 1590-luvulta, Tähtitorni rakennettu 1873. Ystävyyden puisto. Kyltissä on Oulun ystävyyskaupunkien nimet.

Oulu castle from 1590’s, observatory 1873. The friendship park. Finland. The road sign has the names of Oulu’s twinning towns.


Taiteilija Marja-Leena Tölli (painter)

Oulu 1605, Tuomiokirkko 1777, C.L. Engel 1832-45, Franzénin puisto

Oulu Cathedral 1777, Franzén Park. Finland


Taiteilija Marja-Leena Tölli 2001 (painter)

Oulun kauppatori. Vas. Jurveliuksen talo, rakennettu v. 1828. Toripolliisi 1987, Kaarlo Mikkonen

Market place, the statue ’Toripolliisi’, the Jurvelius’ house from 1828. Oulu, Finland


Taiteilija Marja-Leena Tölli 1998 (painter)

Oulu, Ainolan puisto, Museo 1931, W.A. Koskenniemen muistopatsas 1985

Oulu, Ainola Park, Museum 1931, W.A. Koskenniemi memorial statue 1985


Taiteilija Marja-Leena Tölli (painter) 1998

Oulu, Pikisaari, puukaupunki- ja teollisuusalue 1800-luvulta

Oulu, Pikisaari, wooden town and industrial area from the 19th century



’Piirrustus Oulun kaupunkiin rakennettavaa Suomalaista Yhteiskoulua varten.’ 1907

’Drawing for the Finnish School to be built in the city of Oulu.’ 1907


Kategoria(t): Käsintehtyä

Seripainokuvio 2 – Print pattern 2

Tämäkin on yksi seripainokuvio, jota painoin ennen kankaisiin. Tässä se on painettuna teollisesti korttiin mustavalkoisena, mutta kankaisiin painoin sitä päinvastaisilla väreillä vaalealle pohjalle.

This, too, is one of the patterns I used to print on fabrics. Here it is printed industrially on the card in black and white, but on fabrics I pressed it in opposite colours on a light base.




Kategoria(t): Käsintehtyä

Seripainokuvio ’pihlaja’ – Print pattern ’rowan’

Tein tämän seripainokuvion vuonna 1988, jolloin painoin sitä tyynyliinoihin ja verhoihin. Seripainoa sanotaan myös silkkipainoksi. Se taisi olla muotivillitys siihen aikaan. Kuvio leikattiin kalvolle, jokainen väri eri kalvoon. Kalvo kiinnitettiin painoseulaan ja väri levitettiin lastalla seulan läpi kankaalle. Mitä useampaa väriä kuvioon tuli, sitä useammin piti painaa väri kankaaseen. Kuvion kohdistus oli vähän haastavaa monivärisessä kuviossa. Kun väri oli kuivunut, se kiinnitettiin kankaaseen silittämällä kankaan nurjalta puolen. Väri kesti sen jälkeen pesua. Ehkä joku vieläkin harrastaa kotona painamista. Esim. Marimekko aloitti ensimmäiset painotyönsä käsinpainomenetelmällä. Nyt paino taitaa olla koneistettua.


I made this print pattern in 1988, when I pressed it on pillowcases and curtains. Seripaino is also called silkscreen. I think it was a popular hobby at the time. The pattern was cut on the plastic film, each color on a different film. The film was attached to the edition sieve and the color was applied with a spatula through the sieve onto the canvas. The more colours that came into the pattern, the more often the color had to be printed on the fabric. The alignment of the pattern was a bit challenging in a multicolored pattern. After the color had dried, it was attached to the fabric by ironing the inside side of the fabric. The color then lasted for washing. E.g. Marimekko started their first printing work with a manual printing method. Now I think it’s mechanized.



Kategoria(t): Taidekortit

Postikortit Raahesta ja Kristiinankaupungista – Postcards from old towns in Finland


Akvarelli: Marja-Leena Tölli 1998. Kortin takana lukee: Pekkatori, Asemak. Gustav Odenwall 1811, Fontellin ja Montinin talot 1812, Kivisovio 1812-49, Pekka patsas 1888, Raahen kirkko 1912, Raahe 350. 1649.

Pekka patsas kuvastaa kaupungin perustajaa Pietari (Per) Brahe nuorempaa, joka eli 1602 – 1680. Hän perusti myös Kristiinankaupungin ja 9 muuta kaupunkia. Kristiinankaupunki sai nimensä hänen vaimonsa mukaan, joka oli Christina Catharina Stenbock. Per Brahe oli valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri. Hän perusti myös Turun akatemian. Brahe oli asiallinen ja ennakkoluuloton alaisiaan kohtaan, mutta tupakkaa hän ei hyväksynyt. Hän ehdotti tupakan kieltämistä, jonka hän katsoi aiheuttavan kansassa laiskuutta ja juoppoutta.Hän ehdotti, että tupakkaa annettaisiin vain apteekista lääkkeenä sairaille.


This postcard is from Raahe, Finland. The watercolour was painted by Marja-Leena Tölli. The picture shows Raahe’s church 1912, Pekka statue 1888, and old houses.

Pekka’s statue reflects the founder of the city, Pietari (Per) Brahe, a younger one, who lived from 1602 to 1680. He also founded Kristiinankaupunki and 9 other cities. Kristinestad was named after his wife, Christina Catharina Stenbock. Per Brahe was a statesman, soldier, count and Governor-General of Finland. He also founded the Turku Academy. Brahe was matter-of-fact and open-minded towards his subordinates, but he didn’t approve of tobacco. He proposed a ban on tobacco, which he felt would cause laziness and drunkenness in the people. He suggested that tobacco should only be given from the pharmacy as medicine to the sick.


Postikortti Kristiinankaupungista. Kirkon torni on melkein samanlainen kuin Raahessa. Akvarellin on maalannut sama Marja-Leena Tölli vuonna 1999. Kortin takana lukee: Kauppias Kraepelinin pihapiiri 1700.


Postcard from Kristinestad. The church tower is almost the same as in Raahe. Watercolour was painted by the same Marja-Leena Tölli in 1999. It says on the back of the card: Merchant Kraepelini’s yard 1700.


Christina Catharina Stenbock
public domain kuva
Pietari Brahe nuorempi – public domain kuva

’Skoklosters slott’ eli suomennettuna kenkäluostarin linna, lukee näissä muotokuvissa.


Kategoria(t): Postikortit

Taidetta ja historiaa postikorteissa – Art and history on postcards

Pappani säilytti vanhoja postikortteja ja nyt ne ovat muistoja menneestä ajasta. Olen myös itsekin säilyttänyt lähes kaikki saamani kortit ja harrastin jonkin aikaa myös postcrossingia. Teen nyt blogiini uuden kategorian postikorteille, koska ne ovat mielestäni mielenkiintoisia. En aio kuitenkaan postata kaikkia korttejani, vain valikoituja vanhoja kortteja tai taidekortteja. Taidekortit ovat kuin minitaideteoksia.

My grandpa kept old postcards, and now they’re memories of old times. I have also kept almost all the cards I received myself, and for a while I also practiced postcrossing. I’m now doing a new category for postcards on my blog because I find them interesting. However, I am not going to post all my cards, just selected old cards or art cards. Art cards are like mini artworks.



Tämä posteljoonikortti on minun lemppari. Mielestäni siinä näkyy vanhan ajan kunnioitus työtä ja asiakasta kohtaan. Työasu on aika tyylikäs. Kirjaimet on tehty yllättävän nykyaikaiseen tyyliin, siinä lukee ”Hyvää Uutta Vuotta!”. Postikortti on lähetetty Oulusta Oulaisiin 16. marraskuuta vuonna 1908. Kukaan noista henkilöistä ei elä enää, joten tämän tekstin paljastaminen ei haittaa ketään. Kortissa lukee:

”Emme päästä Birgeriä vielä, lupasi olla, tiistaina postijunassa tulee. Koettakaa saada lintuja minulle. Terveisiä teille kaikille kautta Annin.”


This postman card is my favorite. I think it shows old-time respect for work and the customer. The uniform is pretty stylish. The letters are made in a surprisingly modern style, it says ”Happy New Year!”. The postcard was sent from Oulu to Oulainen on 16. November in 1908. – None of those people live anymore, so revealing this text won’t bother anyone. The card says, ”We’re not letting Birger go yet, he promised to be here, he travels on a postal train on Tuesday. See if you can get some birds for me. Greetings to all of you through Anni.”


Kiitos kun seuraat blogiani – Thank you for following my blog

Kategoria(t): Tunnelmakuvia talvi

Jälkiä järven jäällä – Traces on the ice of the lake

Särkijärvi Maaliskuussa 2021

Särkijärvi on minulle yksi mieluisimmista kohteista kuvata. Vaikka olen ottanut siitä useita kuvia, se on aina eri näköinen säästä riippuen. Sillalta sen näkee paremmin kuin rannasta. Otin tämän kuvan viime sunnuntaina. Kaksi ihmistä käveli jäällä ja he näkyvät kuvassa puiden takana kun tarkasti katsoo. Minä olen aina vähän huolissani, kun ihmiset menevät jäälle tähän aikaan vuodesta, kun lumi ja jää alkavat sulaa. Tampereella on tänään 0 Celsiusta. Aurinko nousi klo 06:39 ja laskee klo 18:30. Pilvipeite on 97%.

For me, Särkijärvi lake is one of the most pleasant places to film. Although I have taken several pictures of it, it is always different looking depending on the weather. You can see it better from the bridge than from the beach. I took this picture last Sunday. Two people walked on the ice and can be seen in the photo behind the trees as you look closely. I’m always a little worried when people go on the ice this time of year when snow and ice start melting. It’s 0°Celsius in Tampere today. The sun came up at 6:39 a.m. and sets at 6:30 p.m. Cloud cover is 97%.