Kategoria(t): Mietelauseeni

Mietelauseeni Positiivisuudesta

Positiivisuus on tervettä energiaa, joka kantaa vaikeuksien yli. – Taina, 2020

Nykyään puhutaan ’myrkyllisestä positiivisuudesta’, mikä väärin ymmärrettynä voi pahimmillaan pimentää toivon ihmisiltä. Aito positiivisuus ei ole koskaan myrkkyä mielelle, vaan se on rohkeutta nähdä valoa pimeässä ja luottamusta siihen, että myrskyn jälkeen aurinko tulee uudestaan esiin. Aito positiivisuus kantaa toivoa ja tervettä sisua mukanaan. On todettu, että ihmisten fyysiset sairaudet voivat parantua nopeammin positiivisen asenteen avulla, sillä ihminen on kokonaisuus fyysistä ja henkistä olemusta. Aito positiivisuus auttaa nousemaan ylös vaikeuksien keskeltä ja se on ennenkaikkea rakkautta elämää, itseä ja muita ihmisiä kohtaan.

Jos positiivisuus on teennäistä, se on silloin valhetta ja voi olla haitallista, kuten kaikki muukin valhe. Silloin ihminen kieltää itseltään tai muilta ihmisiltä oikeuden suruun, uupumiseen tai pettymykseen. Väkinäinen, teennäinen ’positiivisuus’ ei halua käsitellä omia tai toisten ihmisten kipukohtia ja niinollen se lukitsee tarpeellisten tunnetilojen läpikäymisen. Se on pyrkimystä totuuden kieltämiseen ja totuutta ei voi kuitenkaan kieltää, vaan se patoutuu käsittelemättömänä sielun syövereihin aiheuttaen pahaa oloa. On oikein käsitellä vaikeudet alta pois, mutta on haitallista jäädä ’tuleen makaamaan’. Jatkuva negatiivisuus on luovuttamista, katkeruutta, pelkoa ja epätoivoa ja ne kaikki ovat varjoja toivon edessä. Negatiivisuuteen uppoaminen on vihaa itseä ja muita kohtaan ja myrkkyä elämänvoimalle, se on kuin vetelä suo, joka upottaa liian syvälle, jos ihminen ei taistele siitä ylös positiivisella toivon asenteella.

Terveeseen elämään kuuluu nousta ja jatkaa matkaa, vaikka välillä kompastuukin. Jossain vaiheessa surun jälkeen on aika katsoa taas valoon päin ja luottaa huomiseen, että elämä kantaa kuitenkin aina eteenpäin ja menneet murheet jäävät taakse.

”Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus; nämä kolme, mutta suurin niistä on rakkaus”. Paavalin 1. kirje korinttolaisille 13 : 13