BLOGI

Kategoria(t): Itsetehdyt kirjat

Sukukirja ja amerikansiirtolaisuus

Moni on varmaan tehnyt valokuvakirjoja Ifolorilla tai muissa vastaavissa palveluissa. Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, eikä yleensä sukuvalokuvia jaeta netissä, mutta jaan tässä muutaman vanhan kuvan suvustamme, koska niissä on historiaa ja tunnelmaa. Samalla kirjoitan muutaman sanan amerikansiirtolaisuudesta, koska meidänkin suvustamme on sinne lähtenyt aikoinaan työn perässä miehiä ja perheitä.

Ensin tässä nämä kuvat sukukirjasta:

sukukirjan kansi © Taina
Juhannuksen viettoa 1920-luvun alussa © Taina
Vanhan ajan rantamuotia © Taina
työntekoa 1930-luvulla © Taina
vettä kuljetettiin isolla saavilla taloihin, sitä käytettiin mm. pyykinpesussa © Taina
emännät pyykinpesussa © Taina
rautatien rakentajat 1930 © Taina

Ennen kotitaloustyöt veivät enemmän aikaa kuin nykyisin, kun ei ollut pesukoneita, imureita, sähköhelloja ja -uuneja. Jos maailmasta loppuisi sähköntuotanto, kaikki entisajan toimet pitäisi ottaa uudelleen käyttöön. Naiset pesivät valkoista lakanapyykkiä kiehuvan kuumassa vedessä, joka oli lämmitetty tulen päällä. Pyykkiä liikuteltiin vedessä pitkillä puukepeillä. Miesten töissäkään ei ollut vuonna 1930 nykyajan kehittyneitä koneita, kuten kuvasta näkyy, lihasvoimaa vain tarvittiin lapion varteen.

Silloin ei jäänyt aikaa joutilaisuuden tuomaan turhautumiseen, työtä puurrettiin iltaan asti. Vain sunnuntait olivat vapaapäiviä. Lähes joka kodin seinällä oli kirjailtuja tauluja, joissa oli Raamatun lauseita, myös heillä, jotka eivät käyneet sunnuntaisin kirkossa. Tässä on runo sukulaiseni muistikirjasta :

’Järven rannalla’

Nuot illan ruskopilvet ween kalvoon kuvastuu, ja koko taivas sinne sulosti kangastuu.

Se on niin tyyni, kaunis kuin muisto lapsuuden, wain silloin tällöin hiljaa wärähtää pinta sen.

Oi jospa syömmen’ oisi noin kirkas puhtonen, jos kuvastaa se voisi auvoa ijäisen.

Jos värähtämään saisi sen aatteet puhtaat vaan, sen tunteista ois suurin Rakkaus Jumalaan !

Nuoren Hannan muistikirjasta 1889

Amerikansiirtolaisuus

Suomessa ei ollut työtä kaikille suuren amerikansiirtolaisuuden aikana vuosina 1860 – 1930. Suomi oli Venäjän vallan alla ja miehet saivat laittomia kutsuja tsaarin armeijaan. Maataloissa yleensä vanhin poika peri talon ja jatkoi tilan töitä. Muut talon jälkeläiset joutuivat etsimään muuta työtä. Amerikasta tuli kirjeitä Suomesta lähteneiltä siirtolaisilta ja joitakin näistä kirjeistä julkaistiin sanomalehdissä. Kirjeet kertoivat hyviä uutisia työnteosta, paremmasta palkasta ja hyvästä elämästä ’Ameriikassa’. Amerikassa oli silloin työvoimapula ja työntekijöitä houkuteltiin sinne muista maista. Toivo alkoi sarastaa tuhansien nälkäisten suomalaisten mielissä, jotka rohkeasti päättivät lähteä tuntematonta kohti ilman mitään kielitaitoa ja tarkempaa tietoa maan olosuhteista. Suomesta lähti Pohjois-Amerikkaan ja Kanadaan noina vuosina noin 350.000 siirtolaista, heistä 52% lähti Vaasan läänistä. Amerikansiirtolaisuudesta on tehty jälkikäteen paljon tutkimuksia, joihin nämä tiedot perustuvat.

Useat siirtolaiset kävivät tienaamassa itselleen talorahat ja palasivat takaisin Suomeen. Miehiä palasi takaisin enemmän kuin naisia, varakkaita enemmän kuin köyhiä, vanhoja enemmän kuin nuoria. Lähtijöistä suurin osa oli 16 – 25 vuotiaita nuoria miehiä, joista 3/4 osa oli naimattomia. Joidenkin miesten vaimot muuttivat myöhemmin perässä siirtolaisiksi. Siirtolaisille tehtiin terveystarkastus ja hylätyt noin 4% kuljetettiin ilmaiseksi takaisin. Yleisin palautuksen syy oli tuberkuloosi tai vaikea silmäsairaus. Matka kesti noin kaksi viikkoa kolmannen luokan ahtaudessa ja epähygieenisissä oloissa.

Siirtolaiset vietiin Amerikassa New Yorkiin tai Bostoniin, Kanadassa Quebeciin. Jotkut jäivät noihin kaupunkeihin, toiset siirtyivät Michiganiin, Minnesotaan, Ohioon, Wisconsiniin. Etelä-Pohjanmaalta lähteneet siirtolaiset matkustivat enimmäkseen Massachusettiin, New Yorkiin ja Pennsylvaniaan. 40% siirtolaisista jätti omaisensa Suomeen. Osa siirtolaisista lähetti rahaa ja paketteja Suomeen myöhemmin.

Joillekin siirtolaisille kävi hyvin, he tienasivat rahaa työllään, jotkut perheet jäivät sinne eliniäkseen ja tekivät lapsia. Joillekin kävi huonommin, he jäivät yksinäisiksi ja masentuivat, eivätkä tienanneet tarpeeksi rahaa palatakseen Suomeen takaisin. Joillekin siirtolaisille muodostui alkoholiongelmia. Aika monet siirtolaiset sijoitettiin kaivostyöhön, jotkut metsänhoitajiksi, maatalousalalle tai talonrakennustyöhön. Naisille löytyi palvelusalan työtä.

Minun sukulaisia on lähtenyt New Yorkiin, Detroitiin ja Los Angelesiin. Eräs perusti siellä oman leipomon, eräs toinen työskenteli rakennusalalla. Yksi sukulainen katosi matkalla heti saapuessaan perille New Yorkiin, eikä hänen kohtaloaan ole saatu selville. Netistä löytyy dokumentteja siirtolaisista, esim. matkustusasiakirjoja. Olen löytänyt dokumentteja myös omista sukulaisista. Amerikassa on siis ehkä lukuisiakin sukulaisia, siirtolaisten jälkeläisiä, joita en tunne, eivätkä he tunne minua. Viimeinen, joka oli yhteydessä amerikansiirtolaisten kanssa kirjeitse, oli minun pappani, mutta yhteydenpito tyrehtyi hänen myötä joskus 1960 – 70 -luvulla.

Suomalainen siirtolaisperhe on juuri saapunut New Yorkin satamaan vuonna 1948 © Taina
Suomalaiset amerikansiirtolaiset 1900-luvun alussa, jotka muuttivat nimensä amerikkalaisiksi, kuten niin monet muutkin siihen aikaan. He jäivät sinne pysyvästi.
Kategoria(t): Nukelle

Baby Born nuken kellohameen ja huivin helpot ohjeet

Minulla on ollut vuosia kaapissa tämä pilkkukangas, nyt sille tuli käyttöä. Kangas on ohutta ilmavaa puuvillaa. Ompelin siitä Baby Born nukelle hameen, paidan ja huivin.

Huivi on hyvin helppo ommella; leikkaa 40 x 40 cm:n pala kangasta, yliluottele tai päärmää kaikki kangaspalan sivut. Jos lapsi ei osaa itse tehdä solmua huiviin, voi aikuinen tai isompi sisarus siinä auttaa. Olen solminut huivin nukelle kahdella solmulla niskan taakse. Huivin voi solmia tietysti myös kaulaan.

Kellohame on myös helppo ommella, ja siitä saa erilaisia muunnoksia vaihtamalla kangasta ja koristeita. Koristeeksi helmaan voi ommella koristenauhaa, satiininauhaa, pitsiä, ym. Tähän hameeseen ompelin kahteen kohtaan ohutta pitsinauhaa, jota ostin Prisman askarteluosastolta. Kaikki nuken kellohameet olen ommellut samalla kaavalla, olen käyttänyt hameisiin pehmeää samettia, kultakangasta, puuvillaa, harsokangasta, trikoota, ym.

OHJE kellohameeseen

Leikkaa kankaasta suorakaiteen muotoinen pala 16 x 80 cm. Lisäksi tarvitaan kuminauhaa ja koristenauhaa, jos sitä haluaa käyttää. Hakaneula kuminauhan pujotukseen on hyvä lisä.

  • Ompele hamekappale lyhyemmistä reunoistaan renkaaksi oikeat puolet vastakkain.
  • Käännä helmasta noin 1 + 1 cm ja ompele päärme. Koristeen voi ommella helmaan tässä kohtaa, tai jos sitä ei halua ommella ihan helman reunaan vaan ylemmäs, sen voi ommella jo ennen hamekappaleen renkaaksi ompelua.
  • Siksakkaa vyötärön leikattu reuna.
  • Taita vyötärölle 2 cm leveä kuminauhakuja, ompele. Jätä ompeleeseen pieni aukko, josta kuminauhan voi pujottaa.
  • Pujota kuminauha kujaan käyttäen hakaneulaa apuna: kiinnitä hakaneula kuminauhan päähän ja pujota kuminauha sisään sen avulla. Kiristä kuminauha nuken vyötärölle sopivan mittaiseksi, irrota hakaneula, tee kuminauhaan solmu ja leikkaa ylimääräiset kuminauhan päät pois. Piilota solmu kuminauhakujan sisään ja ompele käsin aukko kiinni.

Paita on melko helppo ommella myös, mutta en voi ainakaan tällä hetkellä sen kaavoja jakaa, tosin kokenut ompelija voi ne varmaan itsekin piirtää leivinpaperille, kun ottaa nukesta mitat. Paidassa on 1 etukappale ja 2 takakappaletta sisävaroilla, helma levenee vähän alaspäin. Kaula-aukkoon ompelin vinonauhan, hihansuut käänsin kapeasti. Kiinnitys takaa tarranauhan paloilla. Ompelujärjestys: olkasaumat, kädentiet, sivusaumat, vinonauha kaula-aukkoon, helman käänne, takakappaleen sisävarat ja tarranauha. Paidan mallin näkee kuvasta alla.

huivi, kellohame ja paita
Baby Born nuken kesävaatteet
Kategoria(t): Nukelle

Nuken kesäpuku ja muita vaatteita

Tyttäreni otti nämä ihanat valokuvat lapsenlapselle ompelemistani nukenvaatteista.

Nuken kesäpuvussa on rusettikoristeinen paita ja rimpsulahkeiset housut.

Vasemmalla on flanellikankaasta ommeltu takki/mekko ja lierihattu. Menee mekkona, kun on noin taakse kiinnitetty, mutta eteen kiinnitettynä neppareilla menee takkina. Keskellä on hattu ja rusettipaita/mekko apinakuvioisesta fleecekankaasta, sekä raidalliset flanellihousut. Oikealla on sama kesäpuku.

Vasemmalla on ruudullisesta flanellista ommeltu hupputakki, housut ja hattu. Keskellä on pupuhattu, poncho, kaulaliina, lapaset ja töppöset valkoisesta fleecestä, korvien ja hatun sisäpuolella on pilkullista pinkkiä trikoota. Oikealla on vaaleanpunaisesta fleecestä ommellut nuttu, hattu, kaulaliina, lapaset, töppöset ja olkalaukku, sekä valkoisesta Ikean kankaasta ommeltu ballerinahame/alushame.

Vihreästä fleecestä syntyi krokotiilihattu ja jakku.

Kategoria(t): Vesivärimaalaukset

Ruusupensas vesiväreillä

Ruusujen maalausharjoitukset jatkuvat. Käytän mallina omia valokuvia Hatanpään ruusutarhasta. Toistaiseksi nämä harjoitukset ovat pieniä, tämä on A5 kokoinen.

Ruusupensas vesiväreillä © Taina

Paperina käytän tällä hetkellä Fabriano Watercolour 300 g:n vesiväripaperia. Väreinä käytän Van Gogh vesivärinappeja. Tykkään enemmän nappiväreistä kuin tuubiväreistä, mutta se on tietysti makuasia. Tuubiväreissä on kyllä voimakas pigmentti, jos sellaista haluaa. Paperin laatu on tärkeä vesivärimaalauksessa, se kannattaa olla vähintään 300 g:n paperia, sitä kevyempi paperi kupruilee helpommin, eikä väri levity siinä yhtä hyvin.

Jos olet aloittelija vesivärimaalauksessa, niin vinkkinä kerron, että YouTubessa on paljon opasvideoita joista voi oppia maalaamista. Mielestäni se on paras tapa oppia, kun katsoo muiden maalaamista. Toki jokaisella on oma käsiala, ja niin pitääkin olla, mutta vesivärimaalauksessa on omat kikkansa, jotka on hyvä tietää jo alusta asti. Valitettavasti opasvideoita ei juuri löydy suomenkielellä, mutta esim. englanniksi niitä löytyy, vaikkapa hakusanalla ”watercolor” tai ”how to paint with watercolor”, ym. Videon puhetta ei ole välttämätöntä ymmärtää, kun seuraa vaiheittain, mitä maalaajaa tekee. Joissakin videoissa ei ole puhetta ollenkaan.

Kävin noin 10 vuotta sitten kansalaisopiston vesivärimaalauskurssilla, mutta en saanut sieltä läheskään yhtä paljon maalausvinkkejä, kuin voi saada YouTube videoista. Kurssilla annettiin vain maalausaihe ja muutama yleisluontoinen vinkki sanallisesti, sen jälkeen maalattiin omin avuin ja tunnin lopuksi työt arvosteltiin ja jopa vertailtiin oppilaiden töitä keskenään, vaikka oppilaat olivat eri tasoisia. Monilla loppui into kesken, enkä itsekään käynyt kurssia loppuun asti, koska käytännön opetusta ei ollut ja omin päin voi maalata kotonakin.

Vesivärimaalaus on haastava tekniikka, jos ei opeteta mitään käytännön kikkoja, kuinka värin kanssa voi toimia erilaisten vaikutelmien aikaansaamiseksi. Onneksi on olemassa YouTuben ilmaiset videot, joita suosittelen lämpimästi aloittelijoille, jos vesiväri tuntuu vaikealta työstää.

Kategoria(t): Tunnelmakuvia kesä

Aamulenkin varrelta kesäkuussa 2020

Näitä näkymiä oli tänään lenkkipolun varrella aamulla. Aurinko oli vielä matalalla ennen kello kuutta. Viisi rusakkoa loikki taas nurmikoilla ja poluilla minua karkuun, ne tulevat vastaan aina samoissa paikoissa. Hyttysiä ei näkynyt yhtään, ei edes tyypillisiä jokavuotisia ampiaisia tai paarmoja. Aamulla sää oli ihanan viileää, ainakin täällä Tampereella, vaikka päivällä onkin paahtava helle, +29 celsiusta tällä hetkellä. Parvekkeella lämpö nousee noin + 38 – 40 asteeseen. Ulkoilen mieluummin viileään aikaan aamulla tai illalla. Lintujen aamukonsertti taas ilahdutti mieltä.

koiranputkia
lupiineja
horsma
”pensselikukka”, oikealta nimeltään huopaohdake
kantokin on kaunis
kuka tietää tuon vihreän kasvin nimen ? ainakin se on kaunis
istutettu pensas puistossa – olisikohan koivuangervo ?
Kategoria(t): Piirrokset

Kaksi muotokuvaa

Värikynäpiirrokset vuodelta 2018.

Kuvissa näkyy heijastumia lasista, kuvasin piirrokset kehysten läpi. Värit ovat hillitymmät luonnossa. Piirsin kuvat beigen väriselle kartongille Derwent värikynillä, niiden lisäksi käytin sinistä + mustaa värikynää ja lyijykynää. Tuli itsellekin vähän yllätyksenä, että nuori mies piirroksessa kurkistaa ikäänkuin ulos taulusta. En myöskään tehnyt tahallisesti heitä katsomaan samaan suuntaan, mutta minulle on oikeakätisenä helpompi piirtää mallin kasvot vähän vasemmalle kääntyneinä, kuin oikealle.

Derwent värikynät
Kategoria(t): Akryylimaalaukset, Vesivärimaalaukset

Hedelmiä ja marjoja

Omenoita pyyhkeen päällä 2016, vesiväri

Minulla on välillä tarve maalata vahvoilla väreillä, saan niistä energiaa. On ihanaa maalata niin, että ei piittaa täydellisestä perspektiivistä ja tarkasta realismista, vaan antaa vain tunteen kuljettaa pensseliä. Näillä maalauksilla ei ollut mallia, ne ovat A4 kokoisia.

Appelsiineja ikkunalla 2016, vesiväri
Hedelmiä lasikulhossa 2016, akryyli
Pihlajan oksa 2016, vesiväri