Kategoria(t): Tampere City

Vuoreksessa roskapussit liukuvat maan alla

Tampereen Vuores on ideologialtaan ekologinen uusi asuinalue. Vuoreksessa on käytössä jätteiden putkikeräys, joka tarkoittaa sitä, että kotitalouksien roskapussit kulkeutuvat ilmanpaineen avulla maan alaisia putkia pitkin Vuoreksen koontiasemalle. Roska-autot eivät kulje talojen pihoilla ja saastuta ilmaa. Asukkaiden ei tarvitse koskea likaisten roska-astioiden kansiin, koska syöttöputkien liukuvat kannet avautuvat polettia vilauttamalla. Putkikeräys myös pakottaa asukkaat lajittelemaan jätteet.

Talojen pihoilla on syöttöpisteet sekajätteelle, paperille, kartongille ja biojätteelle. Tässä alla on kuva putkikeräyksen syöttöpäätteistä, tai mitä nimeä jätehuollon ammattilaiset niistä sitten käyttävätkään. Jokaisella Vuoreksen asukkaalla on oma poletti, jota vilautetaan nappulan päällä ja metallikansi liukuu auki. Pussi pudotetaan kuiluun ja kansi sulkeutuu hetken päästä itsestään, tai sen voi sulkea painamalla nappia. Kuilu ei ole avoin alas asti silloin kun kansi on auki, vaan siinä on este. Pussi tömähtää kuiluun kun kansi menee kiinni ja sieltä se jatkaa maanalaista matkaansa koontiasemalle asti. (lue siitä kuvan jälkeen)

Vuoreksen putkikeräyksen syöttöpisteet; biojäte, sekajäte, paperi ja kartonki

Koontiasemalla roskia vielä pakataan ja siirretään ne sieltä eteenpäin. Tässä alla on kuva Vuoreksen koontiasemasta, jonne kaikki roskapussit siis menevät kuilua pitkin maan alla. Aseman seinässä on puuverhoilu, joka oli alunperin vaaleaa puuta, nyt puuverhoilu on noin 8 vuoden aikana tummunut sään myötä, kuten on ilmeisesti tarkoituskin. Koontiasemalta roskat kuljetetaan eteenpäin. Tänne kerääntyy roskia tuhansista Vuoreksen talouksista. (juttu jatkuu vielä kuvan jälkeen)

Vuoreksen koontiasema

Putkikeräyksen lisäksi Vuoreksessa on ekopisteitä, joissa on isot laatikot erilaisille pakkauksille, mitä elintarvikeostosten mukana kaupasta tulee. Yksi sellainen on Vuoreksen koulua vastapäätä Mäyränmäenkadulla. Näihin laatikoihin voi laittaa :

  • muovipakkaukset (pesuainepullot, muovipussit, ym.)
  • kartonkipakkaukset (pahvilaatikot, pahvipakkaukset, talouspaperihylsyt, ym.)
  • paperit (lehdet, kirjekuoret ja mainokset jotka tulevat postiluukusta)
  • metallipakkaukset (säilyketölkit, lasipurkkien metallikannet, ym.)
  • lasipakkaukset (kurkkupurkit, punajuuripurkit, lasiset mehupullot, ym.)

Aluksi liikkui huhuja siitä, että putkikeräys ei toimi. Se EI pidä paikkaansa. Ongelmia syntyy vain silloin, kun asukkaat eivät osaa sitä oikein käyttää. Ensikertalaiset tukkivat joskus liian täysiä roskapusseja kuiluun, tai ihan vääränlaista roskaa, kuten laudanpätkiä ja isoja muovisankoja, jotka eivät putkeen kuulu. Tottahan toki sitten putki on ollut tilapäisesti tukossa hetken aikaa.

Oikein käytettynä putkikeräys toimii hyvin. Kaikki Vuoreksen asukkaaat ovat saaneet ohjeet jätteiden lajitteluun ja putkien käyttöön, mutta jotkut asukkaat eivät lue ohjeita. Suurin osa Vuoreksen asukkaista on kuitenkin oppinut lajittelemaan ja käyttämään putkikeräystä oikein. Se ei ole mitään rakettitiedettä, lajittelu vaatii vain uuden asenteen siihen verraten, kun ennen heitettiin kaikki roskat samaan laatikkoon.

Kotona lajittelu ei vaadi suuria keräysastioita.

  • Riittää kun on oma pussi sekäjätteelle
  • ja toinen pussi biojätteelle,
  • kolmanteen pussiin voi kerätä kaiken muun (lasi, metalli, kartonkipakkaukset), jotka sitten lajittelee eri laatikoihin ekopisteellä.
  • Biojätteet pakataan vihreisiin biopusseihin tai paperipusseihin, niitä ei saa pakata tavalliseen muovipussiin, joka ei maadu niin hyvin.
  • Paristoille voi olla pieni rasia kaapissa. Paristoja ei kannata säilyttää yhdessä muun tavaran kanssa, koska ne voivat alkaa vuotamaan syövyttävää akkunestettä. Akkuneste muuttuu valkoiseksi tahnaksi kuivuttuaan, mutta märkänä se on näkymätöntä. Kuivanakaan akkunesteeseen ei pidä paljain käsin koskea. Paristot pitäisi ehdottomasti olla poissa lasten ulottuvilta. Niiden navat pitäisi peittää heti teipillä, esim. ilmastointiteipillä, jotta ne eivät hankautuisi toisiaan vastaan ja aiheuttaisi tulipalovaaraa. Vaikka paristot ovat tyhjät, niissä on vielä jonkin verran virtaa. Paristot viedään niihin kauppoihin tai kioskeihin, missä on niille varatut punaiset laatikot.

Vuoreksessa on myös uusi hieno jäteasema, jonne voi viedä sellaista tavaraa, mitä ei putkiin tai ekopisteille voi laittaa. Sekin sijaitsee Mäyränmäenkadulla. Lisään tähän myöhemmin kuvan siitä, joku nimitti sitä ”zeniläisen temppelin” näköiseksi…

Kategoria(t): Tampere City, Vanhat talot

Tampereen Koivistonkylää

Koivistonkylä on pyöräilymatkan päässä Tampereen keskustasta, siellä sijaitsee Prisma, sekä Sulkavuorella pieneläinten hautausmaa. Koivistonkylässä on myös pieni pizzeria puutalossa. Koivistonkylää on aloitettu rakentamaan jo 1920-luvulla ja vielä voi nähdä siellä ihania vanhoja puutaloja. Koivistonkylästä eli tuttavallisemmin ’Koikkarista’ on lähtöisin monia jääkiekkoilijoita. Yksi tunnetuista Koikkarin asukkaista on Nuoruustangon laulaja Kiti Neuvonen. Mielestäni Koivistonkylässä on ollut aina hyvä tunnelma, kun olen siellä käynyt. Tarkoitan sellaista tunnelmaa, jonka ’vaistoaa’ ilmapiiristä.

Koivistonkylää Sulkavuoren suunnalta katsoen kesäkuussa 2016
Kategoria(t): Tampere City

Leikkipuiston teline ja leikkoruusut

Vuoreksen alueella Tampereella on hyvin varustellut modernit leikkipuistot ja nyt tehdään vielä uutta puistoa, jossa telineet ovat puurakenteisia. Kiikkujen rungotkin, jotka näkyvät taustalla, ovat puuta. Puisto on vielä keskeneräinen, joten vielä siellä ei voi leikkiä, mutta tässä on kuva puisesta mökistä, josta toiselta puolen laskeutuu pieni liukumäki. Tämä puisto tulee lähelle puusiltaa.

Vuores, Tampere
voi suloisuus

Sain tyttäreltä vaaleanpunaisia ruusuja, miten ne voikin olla niin lumoavia!

Kategoria(t): Tampere City

Viime keväänä Tampereella

Kustaa III perusti Tampereen vuonna 1779. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen imagoon kuuluvat vanhat tehdasrakennukset ja niiden piiput. Suomen ensimmäinen moderni tehdasrakennus, Finlaysonin tehdas, rakennettiin vuonna 1837. Nykyisin tehtaissa toimii ruokaravintoloita, taidemuseo, elokuvateatteri ja toimistoja.

Tampere on myös paljon muutakin kuin tehdaskaupunki. Tampere on luonteikas ja luonnonläheinen taiteen kaupunki. Tampereella on useampi teatteritalo, taidegallerioita, kesätapahtumia, museoita, urheilukenttiä, puistoja, useita uimarantoja, monia kauppatoreja, vanha kauppahalli ja uusia kauppakeskuksia, kuten Ratinan kauppakeskus. Tekemistä Tampereella ei siis puutu. Tampereen rakennuskanta on uutta ja vanhaa sovussa keskenään. Tampereen kunnassa on 160 järveä ja koko kaupungin pituus päästä päähän on yli 20 km. Tampereen kokonaispinta-ala on 689,59 neliökilometriä. Tampereen suurimmat järvet ovat Näsijärvi ja Pyhäjärvi. Näsijärvi on 44 km pitkä.

Tampereella on rento tunnelma ja mukavia jutustelevia ihmisiä. Varsinkin syntyperäiset tamperelaiset juttelevat vieraillekin ihmisille kaduilla ja busseissa. Noin 80 % Tampereen väestöstä on muualta muuttaneita, kaupungissa voi nähdä kaikkia kansalaisuuksia.

Taidetta Tampereella

Veistokset Hämeenpuiston pohjoispäädyssä kertovat nuorista opettelemassa taitoja työntekoon, vanhojen sukupolvien opettaessa. Tampere onkin perinteisesti mielletty työläiskaupungiksi vanhojen tehtaiden vuoksi. Tampereella on kuitenkin asunut myös rikkaampaa väkeä, josta todisteena on arvoasuntoja keskustassa ja Pyynikillä.

Taideteos museon ikkunassa

Yllä taideteos taidemuseon ikkunassa. Valitettavasti en muista taiteilijan nimeä.

Kuvia Tammerkosken laitamilta Toukokuulta 2019

vanhoja tehdasrakennuksia lähellä Satakunnankatua
Tammerkosken vieressä oleva tehdasrakennus
näkymä Tammerkosken yli
rakkauslukkoja on myös Tampereella
puisto Tammerkosken rannalla
puistoa Tammerkosken vieressä
kirsikkapuu kukkii

Kuvia Viinikan asuinalueelta kesäkuussa 2019

Viinikanpuisto halkoo vanhaa puutaloaluetta

Viinikan asuinalue lasketaan kuuluvaksi Tampereen keskustaan, vaikka se sijaitsee keskustan laidalla erillisenä puutaloalueena. Hatanpään valtatieltä ei ole sinne pitkä matka. Viinikanpuisto keskellä asuinaluetta on pitkä vihreä kaistale nurmikkoa, jota varjostavat vanhat puut molemmin puolin ja reunustavat jalkakäytävät muutamine penkkeineen. Olen joskus ajatellut, että sinne sopisi puista huvimajaa muistuttava jäätelökioski, mutta ehkä nurmialuetta ei haluta täyttää millään ylimääräisellä, onhan tuo vihreä näkymä silmälle levollinen. Viinikan puutaloalue on idyllisempi kuin kuvista voi nähdä, varsinkin juuri ennen Juhannusta, jolloin syreenit kukkivat ja perhoset lentelevät. Viinikalla on myös oma kirkko.

Viinikanpuiston laidalla idyllisiä omakotitaloja
Viinikan alueen poikkikatua

Muutama kuva Tahmelasta ja Pispalasta, Pyhäjärven rannalta kesällä 2019

Tahmelan asuinalue on Pispalan puutaloalueen vieressä, lähellä Pyhäjärven rantaa. Tahmela on yksi Tampereen arvostetuimmista asuinalueista, eikä mikään ihme. Minun kesäisiin rutiineihin kuuluu kävellä Tahmelan rantapolkua ainakin kerran kesässä.

Pispalan tontit luovutettiin aikoinaan työläisten tonteiksi ja työläisperheet saivat rakentaa puutalonsa tonteille kuinka päin halusivat. Sen vuoksi Pispalan alueella on iloisen vapaamuotoinen asetelma pastellinvärisiä puutaloja, jotka eivät ole viivasuorassa järjestyksessä. Se kuuluu Pispalan idylliseen imagoon. Pispala on rakentunut aika laajan harjun päälle, jonka vuoksi talojen pihat ovat mäkisiä, jotkut jopa jyrkkiä. Pispalan rinnettä voi kulkea ylös-alas Pispalan puisia portaita pitkin. Joillekin Pispalan asukkaille portaat ovat muodostuneet vakituiseksi kuntoiluradaksi.

Alkuperäiset Pispalan asukkaat käyttävät lausetta: ’Maailman ainoo Pispala’, kuvaamaan alueen yksilöllisyyttä. Kangasalla, joka on Tampereen naapurikunta, on myös alue nimeltä Pispala, mutta se on erilainen alue kuin Tampereen Pispala.

Nykyisin Tampereen Pispalan talot ovat hinnoissaan, alueen idyllisyydestä ja järven läheisyydestä johtuen. Enää ei voi siis puhua Pispalasta ’köyhien’ alueena, kuten ennen on ajateltu. Pispalan ja Tahmelan alueeseen kuuluvat vuokrattavat peltopalstat, joissa voi kasvattaa vihanneksia ja kukkia. Veneet Tahmelan rannassa kuuluvat myös perinnemaisemaan. Pispalassa on vanha Rajaportin yleinen sauna Pispalan valtatien tuntumassa, joka on vielä toiminnassa (en tiedä kuinka nyt poikkeusoloissa).

Tahmelan peltopalstan luonnonkukkia
Näkymää Pispalasta

Viimeisenä vielä pari kuvaa, Amurin Helmen kahvilasta ja museosta.

kesäinen ikkunanäkymä Amurin Helmen kahvilasta ulos 2019
Mukulakivikatua Amurin työläismuseon vieressä

Silloin kun minä olin lapsi, mukulakivikadut olivat yleisiä. Muistan, miltä tuntui istua äidin polkupyörän tarakalla, kun ajettiin epätasaista mukulakivikatua pitkin. Lapsen mielestä se tarakan istuimen pomppiminen oli vain hauskaa.

Kategoria(t): Tampere City, Vanhat talot

Vanhoja taloja Tampereella, Oulussa ja Raumalla

Tampereella

Finlaysonin vanha tehdas
Finlaysonin kirkko ja heppakuljetus
Tallipihan heppakuljetus
Tallipihan portti
Tallipihan kyltti
Tallipihan pikkuputiikkeja
Tallipihan yksi rakennus
Vanha karuselli Tallipihan alueella
Tallipihan yksi putiikki
Putiikin eteisen ikkuna

Oulussa

Rotuaarilta
Oulun Seurahuoneen rakennus
Rantamakasiini
Makasiinin ikkuna
Vanha Tähtitorni
Rantakadun talot, alaosassa oli ennen kauppoja
Pikisaaren tehdasrakennus
Pikisaaren sokeripuoti, jonka ympärillä sota-aikana nähtiin enkeleitä suojelemassa rakennusta
katu Pikisaaressa
Pikisaaren asuintalo
tyypillinen pohjalaistalo Oulun Pikisaaressa
rantaan vievä kuja Pikisaaressa

Raumalla

Vanhaa Raumaa
Vanhan Rauman putiikkeja
Kauniita koristeita Rauman taloissa

© Taina

Kategoria(t): Tampere City

Iltakuvia Tampereen keskustasta

Otin nämä kuvat 1.2.2019 Tampereen keskustassa. Olen ottanut ne ’ei-niin-kovin-hyvällä’ kännykkäkameralla noin klo 17:20 ja kuvat ovat sen vuoksi epätarkkoja. Niihin on kuitenkin ihan sattumalta tullut jotain erikoista, vähän maalauksellista tunnelmaa, vaikka en ole kuvankäsittelyllä kovin paljoa muuttanut niitä. Kuvan tarkkuus ei näköjään aina ole ratkaisevaa.

Hämeensilta, Tampere
Hatanpään valtatie, Tampere
Tampereen keskustori, vanha kirkko ja teatteritalo, bussien päätepysäkit sinisen katoksen alla.
Bussipysäkiltä katsoen toiseen suuntaan keskustorilla.
Tampereen Keskustoria pohjoiseen suuntaan ja vasemmalla kaupungintalo eli raatihuone.
Tampereen Teatteri
Tammerkoski, Tampere
Hämeenkatua Tampereella 1.2.2019
Kategoria(t): Tampere City

Sorsat osaavat mennä ajoissa nukkumaan

Kävelin Vuoreksen keskuspuistossa noin klo 17, missä sorsat olivat jo käyneet nukkumaan pää siiven alla. Ihmeen luottavaisia ne ovat, kun nukkuvat sikeästi ihan kävelytien vieressä. Tosin yksi uroslintu – kuvassa kauimmainen – oli puolihereillä pää pystyssä, olikohan sillä vahtivuoro ? Ihmistenkin olisi terveellistä nukkua paljon näin talviaikaan, ikäänkuin varastoon.

Vuoreksen keskuspuisto, Tampere
Vuoreksen keskuspuisto, Tampere

Hulevesialtaassa vesi oli korkealla, laiturikin peittyi veteen osittain. En ole ennen nähnyt sitä noin täynnä. Jäätäkin oli vähän, vaikka lumi ei ole pysynyt täällä maassa kuin pari päivää silloin tällöin, mutta vettä on satanut sitäkin enemmän.

Vuores, Tampere

Ei lunta, vaan viime kesän viheriöintiä nurmessa, mikä on epätavallinen näky Helmikuussa. Ilma oli mukavan raitis +3 ja sula maa on helppo kävellä. Kaipaan kuitenkin tuota valkoista hankea, mitä oli hetken aikaa Tammikuun lopussa. Kevät ei yleensä tule vielä tähän aikaan vuodesta tänne, vaan Maalis – Huhtikuussa vasta lumi on sulanut ja maa paljastunut paikoitellen. Saattaapi tulla vielä takatalvi.

Tammikuussa 2020 Vuores, Tampere
Kategoria(t): Tampere City

Taideteoksia Vuoreksen rakennuksissa

Vuores on Tampereen etelärajalla, Lempäälän vieressä, sijaitseva uudehko asuinalue. Aluetta aloitettiin rakentamaan noin 8 vuotta sitten metsään. Vuoreksen alueella sijaitsee myös pieniä järviä. Vuonna 2012 Vuoreksessa järjestettiin asuntomessut Virolaisen alueella. Vuoreksen alueella siis on pieniä erinimisiä alueita, kuten esim. Virolainen, Rimmi, Koukkuranta, Vuoreskeskus ja rakenteilla oleva Isokuusen alue. Rakentamisen ääniä tulee Vuoreksessa kuulumaan vielä vuosia eteenpäin, vaikka alue on jo kasvanut huimaa vauhtia.

Vuoresta markkinoidaan ’modernina pikkukaupunkina luonnon kainalossa’, vaikka Vuores kuuluu Tampereeseen. Vuoreksen ideologia on ekologisuus ja taide. Jätteet kerätään Vuoreksessa putkijärjestelmällä, eli roskapussit kulkevat maanalaisesti putkia pitkin Vuoreksen koontiasemalle, josta ne jatkavat matkaansa vielä eteenpäin. Näin talojen pihoilla ei käy roska-autoja saastuttamassa ilmaa ja jätepisteet pysyvät siistinä, koska pussit pudotetaan poleteilla toimiviin kuiluihin. Syöttöpisteissä on eri kuilut sekajätteelle, biojätteelle ja paperille. Muut roskat viedään ekopisteen laatikoihin; kuten kartonki, lasi, metalli ja muovi. Vuorekseen valmistui viime vuonna myös uusi tyylikäs jäteasema, josta kirjoitettiin lehdessä, että se muistuttaa Zeniläistä temppeliä.

Vuoreksen rakentamisessa on huomioitu uusien puurakennusten rakentaminen, myös joissakin kerrostaloissa, vaikka kerrostalot ovat pääasiassa betonia. Rakennuksissa on kaikenlaisia asuntomuotoja omistusasunnoista asumisoikeus- ja vuokra-asuntoihin. Palveluja on jo jonkin verran, mm. kaksi lähikauppaa, kampaamo, pizzeria ja kahvila, ym. Juuri nyt rakennetaan Vuoreskeskukseen uutta rakennusta Sale kaupan viereen. Siihen on aikoinaan suunniteltu kirkkoa ja kirjastoa, mutta minulla ei ole tietoa, ovatko nämä suunnitelmat nyt toteutumassa. Myös terveyskeskusta on suunniteltu Vuoreskeskukseen. Vuoreksen alueella on iso pelikenttä ja puustoinen koirapuisto, sekä muutama moderni leikkipuisto. Joitakin vuokrattavia viljelypalstojakin löytyy. Vuoreksessa on koulu, päiväkoti, hammashoitola, neuvola, luistelukenttä ja hevosaitaus, jossa kesällä on joskus ratsastusta. Vuorestalossa on esiintynyt Vuorespäivillä mm. Elastinen. Vuoreslaisten kesäinen ’olohuone’ on Vuoreksen keskuspuisto, jossa on hulevesiallas, eli kivipohjainen kuoppa joka kerää sadeveden. Vuoreksessa elää harvinaisia hyönteisiä ja keskuspuistossa saavat kesäisin luonnonkukat kukkia.

Taiteilijoiden suunnittelemia taideteoksia on lisätty Vuoreksen rakennusten ulkoseiniin. Tässä muutamia kuvia niistä, toki niitä löytyy Vuoreksen alueelta enemmänkin. Valitettavasti en muista taiteilijoiden nimiä. Ohessa myös muita kuvia Vuoreksesta.

Vuoreksessa on kaksi valosiltaa, jotka nekin ovat taideteoksia. Värivalot välkkyvät niissä talviaikana. Metallipylväiden päällä olevan sillan valoteoksen nimi on ’Suojelusenkeli’, se sijaitsee Vuoreskeskuksen kupeessa. Punavioletit valot ovat puusillan kaiteessa, joka johtaa Isokuusen alueelle. Silta on siis kokonaan puuta. Kuvassa näkyvä järvi on Särkijärvi, jossa kesäisin jotkut käyvät kalastamassa. Sen rannoilla on paljon kesämökkejä puiden suojissa. Ulkoilureittejä Vuoreksen ympärillä riittää. Vuoreksesta pääsee metsäpolkuja pitkin myös Hervannan Suolijärven ulkoilualueelle. Kuvassa näkyvät mustat talot ovat uusia upeita erillistaloja. Koska Vuores rakentui metsään, on luonnollisesti alueella näkynyt myös metsän eläimiä; kuten rusakkoja, kettuja, kauriita, käärmeitä, ym.

Vuores jatkaa pysähtymättä kasvuaan ja uusia asukkaita muuttaa koko ajan lisää. Villivadelmat joutuvat väistymään uusien rakennusten tieltä ja villieläimet muuttavat pakoon ehkä Lempäälän rauhallisiin metsiin.

Kategoria(t): Tampere City

Kahvila Amurin Helmi Tampereella

Olin menossa Taidemuseoon, mutta se olikin kiinni näyttelyn vaihdon ajan. Näyttelyt ovat siellä yleensä ilmaisia näin perjantaisin iltapäivällä. Kävelin siitä sitten Amurin Helmeen teelle.

Taidemuseon takana, Pirkankadulta päin katsoen, on kahvila Amurin Helmi. Se on samassa puutalokorttelissa kuin Amurin Työläismuseo, joka on avoinna vain kesäaikana. Työläismuseo esittelee puutalon ’kuviteltujen asukkaiden’ asuntoja menneiltä vuosikymmeniltä. Siellä voi nähdä myös vanhan yleisen saunan ja sekatavarakaupan.

Sisustus asunnoissa on räsymattoja, kuparipannuja, hetekoita ja kirjailtuja tekstiilejä, kuten sisustuksiin silloin kuului. Yksi asunto museossa on todellisen entisen asukkaan asunto, erään mummon, joka asui muistaakseni vielä 1970-luvulla siinä asunnossa. Kiinnitin huomioni siinä asunnossa, että useilla räsymatoilla oli yritetty lattiaa vähän eristää kylmyydeltä.

Tänään me romantisoimme noita aikoja, mutta nykyajan mukavuuksia noissa puutalokortteleissa ei ennen ollut, ei edes sisävessaa, suihkusta puhumattakaan. Kylmää vettä tuli kraanasta puolipyöreään metallialtaaseen ja vettä lämmitettiin kattilalla kun kasvoja halusi pestä. Yleisessä saunassa peseydyttiin lauantaisin. Yölliset tarpeet tehtiin sängyn alla pidettävään emalipottaan, päivällä käytiin ulkohuussissa ja vessapaperi oli silloin kovaa. Ei ollut myöskään pesukoneita, kännyköitä tai televisioita. Pyykit ja astiat pestiin käsin saippualla. Joillakin varakkaammilla oli seinällä veivattava lankapuhelin ja kamarissa radio. Pönttöuunit lämmitettiin joka päivä haloilla, muuta lämmitystä ei silloin ollut. Näissä asunnoissa oli kaikkien asukkaiden yhteinen keittiö, jossa oli isohko puuhella. Yhdessä huoneessa saattoi asua lapsiperhe ja vielä vuokralainenkin lisäksi.

Kahvilassa on myös säilytetty vanhan ajan tunnelmaa, myyjilläkin on somat essut. Kahvin tai teen kanssa voi syödä sulhaspiirakkaa, pannukakkua hillolla, korvapuustia, tai muuta perinteistä nautittavaa. Nuo kolmiruutuiset ikkunat ovat kyllä kodikkaat kukkahyllyineen, kuten kuvasta näkyy. En huomannut vanhalle talolle tyypillistä tunkkaisuutta kahvilassa yhtään. Hyvin tämä puutalo vielä hengittää.

Amurin Helmi kahvila Tampereella 17.1.2020
Digitaalinen piirros kahvilasta. Muutin piirroksessa tapetin ja verhon kuvion ja lamppukin on osittain mielikuvitusta. Piirros tehty vuonna 2019. © Taina
Kategoria(t): Tampere City

Lunta vihdoin

Hervanta 4. Tammikuuta 2020 © Taina

Toissapäivänä satoi vettä täällä Tampereella ja eilen pyrytti kunnon lumipyry viistoon suuntaan. Keskeneräiset ratikkaraiteetkin peittyivät lumeen. Vaikka sai vähän palella tuulessa, niin on tämä Suomessa Tammikuussa kuitenkin normaalimpi keli kuin vesisade.