Keijukainen
Kategoria: Tunnelmakuvia kesä
Ihana elokuu
Elokuussa kaikki aurinkoiset ja kuulaat päivät ovat loppukesän bonuksia. Omenat kypsyvät pihapuissa ja linnut parveilevat. Nyt on uusien suunnitelmien aika.
Pienet Vihervarpuset parveilevat nyt sankoin joukoin ja niiden laulukuoro on joissakin puissa melkoinen. Ne lentelevät joukoittain ja laskeutuvat kedon kukkien päälle parvena etsimään ruokaa. Niiden laulu kuulostaa vähän hätääntyneeltä, mutta se on niiden äänelle luontaista. Ne lentävät nopeatempoisesti kaarrellen.
Pisaroita
Pohjoisen erämaan hiljaisuus – Photos from Norway
”Lapin luonto luo outoa taikaa, se on kaunis ja vertaamaton” ..kuten laulussa lauletaan.
https://www.youtube.com/watch?v=kfdkcE5gOm4
Sain pojaltani luvan jakaa nämä Pohjois-Norjasta otetut kuvat. En ole itse käynyt Norjassa, mutta koen näiden kuvien kautta sellaista hiljaisuuden taikaa, mitä on myös Suomen Lapissa. Vaikka olen nähnyt uskomattoman upeita luontokuvia monista eri maista, niin pohjoisen luonnon taianomaisuudelle ei ole vertaa missään. Autoja liikkui siellä vain harvakseltaan muutama, muuten oli hiljaista. Olisipa olemassa teleportti ja voisi valokuvien kautta astua tuohon maisemaan hetkeksi, aina silloin kun kaipaa hiljaisuutta ja raikkaita tuulia.
Osa kuvista voi olla myös Pohjois-Suomen puolelta.
Teiskossa ja Kämmenniemessä illalla
Käytiin poikani kanssa eilen illalla Tampereen Kämmenniemessä ja Teiskossa huviajelulla. Ne alueet ovat käytännössä maaseutua, vaikka kuuluvatkin Tampereen kaupunkiin. Vanha tamperelainen sanonta kuuluu jotenkin näin: ”Lähdetään ulkomaille Teiskoon”.
Teiskossa voi kokea ihanaa, täydellistä hiljaisuutta. Ei kuulu ollenkaan autojen melua, ainakaan illalla. Hiljaisuutta pysähtyy ihan kuuntelemaan ja miettii, että olisikohan sitä ihan eri ihminen, jos olisi aina asunut hiljaisuuden keskellä.
Elokuun kuulaus
Aamulenkillä kävin taas Särkijärven sillalla. Tyyntä ja kuulasta. Pyöräilijöitä polki molempiin suuntiin enemmän kuin koskaan ennen, ihmiset olivat matkalla töihin ja kouluun. Bussit eivät ole niin tupaten täynnä kuin yleensä.
Pääskysiä ei näkynyt sillan luona enää, lintujen laulukin on vähentynyt kun syksyä kohti mennään. Minulle elokuu on kuitenkin vielä loppukesää, niin kauan kuin puiden lehdet ovat vihreitä. Onhan se lyhyt tämä suloinen Suomen kesä, mutta syksykin on ihanaa aikaa luonnossa.
Sillan läpinäkyvään kaiteeseen on skannattu vanhoja valokuvia noin 1950-1960-luvuilta. Ehkä valokuvien ihmiset ovat asuneet tai mökkeilleet Särkijärven rannoilla silloin, en tiedä. Kaide on pyörä/kävelytien ja ajotien välissä.
Kaiteessa on muitakin kuvia, mutta en kävellyt sillan loppupäähän asti.
Aamulenkin varrelta heinäkuussa
Luonnonkukat ovat tänä vuonna erilaisia, varret ovat pidempiä, mutta kukinnot heikompia kuin yleensä. Niityt ovat ylirehevöityneen näköisiä. Perhosia ei juuri näy.
Ennen aina sanottiin, että vasten aurinkoa ei saisi valokuvata. Miksi ei ? Auringon säteet ovat minusta mielenkiintoisia kuvassa. Varjot ovat kyllä mustempia kuin luonnossa ja kuviin tulee erikoinen tunnelma, mutta ainahan voi kokeilla epätavallista kuvakulmaa, kun ei katso suoraan aurinkoon.
Olen kuullut noiden metsäkyyhkyjen huhuilua ennenkin täällä, mutta nyt näin ne pariskuntana oksalla istumassa. Ne huhuilevat kuin pöllöt ja ovat isompia kuin tavalliset kyyhkyt. Kun ne lentävät, siivistä lähtee kahiseva ääni. En päässyt lähemmäs ottamaan kuvaa kännykällä, kun ne lensivät pakoon.
Aamulenkin varrelta kesäkuussa 2020
Näitä näkymiä oli tänään lenkkipolun varrella aamulla. Aurinko oli vielä matalalla ennen kello kuutta. Viisi rusakkoa loikki taas nurmikoilla ja poluilla minua karkuun, ne tulevat vastaan aina samoissa paikoissa. Hyttysiä ei näkynyt yhtään, ei edes tyypillisiä jokavuotisia ampiaisia tai paarmoja. Aamulla sää oli ihanan viileää, ainakin täällä Tampereella, vaikka päivällä onkin paahtava helle, +29 celsiusta tällä hetkellä. Parvekkeella lämpö nousee noin + 38 – 40 asteeseen. Ulkoilen mieluummin viileään aikaan aamulla tai illalla. Lintujen aamukonsertti taas ilahdutti mieltä.
Kirsikan valkoisia kukkia
Eilen aamulenkillä ilahduttivat nuorten puiden puhkeavat kukinnat. Tampereella koristetaan teiden varsia puilla, mikä tekee kaupungista kotoisan ja vihreän. Nämä kukat kylpevät aamun ensimmäisissä auringonsäteissä.
Kevään merkkejä
Ihana lintukonsertti oli taas aamulla klo 5:30 kun kävin lenkillä. Satakieli lauloi kahdessa eri paikassa ja muutkin linnut; västäräkit, rastaat, kiurut ja peipposet yhtyivät konserttiin. Muutama lokki kirkaisi mennessään. Puissa ja pensaissa oli jo vihreää, pian ne peittävät taakseen talojen julkisivut. Pari rakennusmiestä oli jo työmailla ensimmäisinä aloittamaan työpäivänsä. Kauhakuormaaja kaivoi maata vihreiden pensaiden takana. Ilma oli juuri sopiva lenkkeilyyn, ei liian raitis eikä liian lämmin. Leskenlehdet kukkivat siellä täällä.
Pian varmaan vuokotkin kukkivat, tämä sinivuokkojen kuva on vuodelta 2017.
