Kategoria(t): Digitaaliset piirrokset

Mandala ’Valo’

Piirsin Adoben Illustratorilla noin 20 mandalan tapaista kuvaa viime vuonna 2019. Tässä alla on niistä yksi ja tällä sivulla on muutama lisää. Tuolla sivulla kerron myös, mitä mandalat alunperin ovat olleet. Nämä minun mandalat eivät toteuta mitään perinteisten mandaloiden kuvioita. En suunnitellut mandalapiirroksia etukäteen, vaan annoin intuition viedä piirtokynää. Tämän mandalan nimi on ’Valo’.

Symbolina tässä ja monissa muissakin mandaloissani on ’Uuden Alku’. Uuden alkua tässä mandalassa symboloivat mm. kukat, siemenet ja auringon keltainen väri. Kaikkien mandaloideni yhteinen symboli on ’Rauha’.

Näiden piirtäminen oli niin hauskaa, että olisin voinut tehdä näitä vaikka sata. Olen kehystänyt osan mandaloista ja oli tarkoitus pitää näistä pieni näyttely nyt keväällä, mutta korona sotki ne suunnitelmat.

Copyright © Taina

Kategoria(t): Vesivärimaalaukset

Lapsekkaita eläinmaalauksia menneiltä vuosilta

Vuosina 2015 – 2017 maalasin vesiväreillä muutamia eläinaiheisia kuvia, jotka tyyliltään ehkä sopisivat lastenhuoneeseen. Kait tämä oli alitajuista valmistautumista isoäitiyteen. Kaksi ylintä kuvaa ovat edesmenneistä ystävistämme, jotka elivät ilonamme noin 15 vuotta.

Santeri ’suuri’ Mustaparta
Eetu Peetu ’Välipää’
Jaguaari

Mallina tässä maalauksessa käytin WWF:n lehden valokuvaa jaguaarista, itse kun en ole päässyt noita upeita karismaattisia eläimiä valokuvaamaan. Jaguaari ja leopardi sekoittuvat helposti keskenään, koska molemmat ovat laikukkaita isoja kissoja.

  • Jaguaari on kaunis, lihaksikas ja voimakas, sillä on yleensä siisti lyhyt karva turkissa, ja laikkujen keskellä on tummia pilkkuja, muodostaen kukkamaisen kuvion.
  • Leopardi eli pantteri on pienempi kuin tiikeri, mutta erittäin vahva, se voi raahata puun oksalle itsensä kokoisen saaliseläimen. Esimerkiksi täysikasvuiset leijonat ja tiikerit eivät yleensä kiipeile puissa. Leopardit ovat erakkomaisia yksineläjiä.
  • Gepardi on myös iso laikukas kissaeläin, jonka erottaa muista kissoista sen kasvojen ja hännänpään raidoista. Sen keho on solakka ja pitkäjalkainen, se voi juosta jopa 93 km tunnissa.
  • Leijonien turkit ovat yksivärisiä kellertävän ruskeita ja urosleijonilla on mahtava harja päässä. Leijonat ovat laumaeläimiä, toisin kuin muut kissat.
  • Tiikerit ovat kelta-ruskea raidallisia ja turkissa on myös valkoista karvaa rinnassa ja vatsassa. Ne ovat suurimpia kissaeläimiä ja karhun jälkeen suurimpia maapetoeläimiä. Luonnossa tiikereillä ei ole vihollisia, mutta ihminen on niiden pahin vihollinen, sillä tiikeristä on tullut salametsästyksen vuoksi uhanalainen.
  • Ilves on ainoa Suomen luonnossa elävä kissaeläin. Sen tunnistaa korvien tupsuista. Ilves elää koko maassa, viime vuonna niitä oli Suomessa arviolta noin 1900. Paljon muitakin kissaeläimiä on maailmassa, ja joillakin lajeilla on värimuunnoksia, esim. kultatiikerit, mustat pantterit ja valkoiset leijonat.

Alla tiikerin kuva digitaalisesti piirrettynä. Niinkuin ihmismuotokuvissa, niin myös eläinten ’muotokuvissa’ silmien katse on minulle tärkeä kohde piirtää. Ehkä tässä on vähän tiikerin tarkkaavaista, mutta osin myös raukeaa katsetta.

Digitaalinen piirros tiikeristä 2019
Varis ajaa kettua pois apajilta.

Tämän kuvan maalasin muistoksi eräästä tilanteesta jonka näin Tampereen Vuoreksessa. Alkuvuosina Vuoreksen alueella oli enemmän eläimiä kuin ihmisiä. Kettu oli löytänyt roskalaatikon luota jotain mielenkiintoista ja tutki sitä, kun kateellinen varis suuttui siitä ja ajoi pitkän matkaa kettua pois käpälämäkeen.

Gorilla puun oksalla.

Gorilla maalauksen mallina oli valokuva netissä. Apinat ja gorillat ovat ilmeikkäitä ja siksi mielenkiintoisia. Tämä naarasgorilla näytti mietteliäältä, ehkä se odotti gorillavauvaa.

Puutarhan portti

Tämä puutarhan portti – maalaus liittyi erääseen tilanteeseen, kun kaipasin yksityisyyttä. Pikkulintu siellä kuitenkin salaa kurkkii.

Kategoria(t): Digitaaliset piirrokset

Digitaalinen maalaus – mallina vanha gobeliini

Maalaus on tehty Photoshopilla 2017. Kuva ei täysin vastaa gobeliinin kuviota, tykkään käyttää myös omaa mielikuvitusta mukana. Yksinkertaistin myös kuviota, kaikkia pieniä yksityiskohtia en maalannut mukaan.

Photoshopilla maalaaminen ja piirtäminen on hauskaa, kun sen tekee samoin kuin paperillekin piirtäessä, eli käyttää ohjelman ’pensseleitä ja kyniä’ piirtoalustalla piirtokynällä. Mitään pikakonsteja en edes osaa käyttää, eivätkä ne olisi minulle mielekkäitä. Tarkoitukseni on, että käden ja silmän yhteistyö kehittyisi, eikä sen vuoksi kannata päästää itseään liian helpolla.

Aluksi oli vaikeaa piirtää, kun katseen piti olla suunnattuna näyttöön päin, eikä piirtokynään päin. Nopeasti siihen kyllä tottuikin. Isokokoinen piirtoalusta on tietysti parempi kuin ihan pieni, jonka reunat ottavat pian vastaan pitkissä viivoissa. Tulostaessa paperille piirrosta, värit voivat olla erisävyiset kuin näytöllä. Digitaalisesta piirroksesta puuttuu tietysti kynän jälkien pintarakenne paperin pinnalta, mikä tekee printistä julistemaisen kuvan.

Eivät nämä printit vastaa tietenkään oikeita taideteoksia tunnelmaltaan, mutta Photoshopilla on hyvä harjoitella kuvan piirtämistä, koska epäonnistuneen jäljen saa helposti pois, eikä paperia ja maaleja kulu. Digitaalisia piirroksia käytetään yleensä paljon mainonnassa ja tuotepakkausten kuvissa, mihin ne sopivat hyvin.

Copyright © Taina, tainanluomukset.wordpress.com

Muita digitaalisia kuvia

Paperille piirrettyjä muotokuviani

Digitaalisesti piirrettyjä Mandaloita

Kategoria(t): Tampere City

Kahvila Amurin Helmi Tampereella

Olin menossa Taidemuseoon, mutta se olikin kiinni näyttelyn vaihdon ajan. Näyttelyt ovat siellä yleensä ilmaisia näin perjantaisin iltapäivällä. Kävelin siitä sitten Amurin Helmeen teelle.

Taidemuseon takana, Pirkankadulta päin katsoen, on kahvila Amurin Helmi. Se on samassa puutalokorttelissa kuin Amurin Työläismuseo, joka on avoinna vain kesäaikana. Työläismuseo esittelee puutalon ’kuviteltujen asukkaiden’ asuntoja menneiltä vuosikymmeniltä. Siellä voi nähdä myös vanhan yleisen saunan ja sekatavarakaupan.

Sisustus asunnoissa on räsymattoja, kuparipannuja, hetekoita ja kirjailtuja tekstiilejä, kuten sisustuksiin silloin kuului. Yksi asunto museossa on todellisen entisen asukkaan asunto, erään mummon, joka asui muistaakseni vielä 1970-luvulla siinä asunnossa. Kiinnitin huomioni siinä asunnossa, että useilla räsymatoilla oli yritetty lattiaa vähän eristää kylmyydeltä.

Tänään me romantisoimme noita aikoja, mutta nykyajan mukavuuksia noissa puutalokortteleissa ei ennen ollut, ei edes sisävessaa, suihkusta puhumattakaan. Kylmää vettä tuli kraanasta puolipyöreään metallialtaaseen ja vettä lämmitettiin kattilalla kun kasvoja halusi pestä. Yleisessä saunassa peseydyttiin lauantaisin. Yölliset tarpeet tehtiin sängyn alla pidettävään emalipottaan, päivällä käytiin ulkohuussissa ja vessapaperi oli silloin kovaa. Ei ollut myöskään pesukoneita, kännyköitä tai televisioita. Pyykit ja astiat pestiin käsin saippualla. Joillakin varakkaammilla oli seinällä veivattava lankapuhelin ja kamarissa radio. Pönttöuunit lämmitettiin joka päivä haloilla, muuta lämmitystä ei silloin ollut. Näissä asunnoissa oli kaikkien asukkaiden yhteinen keittiö, jossa oli isohko puuhella. Yhdessä huoneessa saattoi asua lapsiperhe ja vielä vuokralainenkin lisäksi.

Kahvilassa on myös säilytetty vanhan ajan tunnelmaa, myyjilläkin on somat essut. Kahvin tai teen kanssa voi syödä sulhaspiirakkaa, pannukakkua hillolla, korvapuustia, tai muuta perinteistä nautittavaa. Nuo kolmiruutuiset ikkunat ovat kyllä kodikkaat kukkahyllyineen, kuten kuvasta näkyy. En huomannut vanhalle talolle tyypillistä tunkkaisuutta kahvilassa yhtään. Hyvin tämä puutalo vielä hengittää.

Amurin Helmi kahvila Tampereella 17.1.2020
Digitaalinen piirros kahvilasta. Muutin piirroksessa tapetin ja verhon kuvion ja lamppukin on osittain mielikuvitusta. Piirros tehty vuonna 2019. © Taina