Kategoria(t): Vesivärimaalaukset

Ruusupensas vesiväreillä

Ruusujen maalausharjoitukset jatkuvat. Käytän mallina omia valokuvia Hatanpään ruusutarhasta. Toistaiseksi nämä harjoitukset ovat pieniä, tämä on A5 kokoinen.

Ruusupensas vesiväreillä © Taina

Paperina käytän tällä hetkellä Fabriano Watercolour 300 g:n vesiväripaperia. Väreinä käytän Van Gogh vesivärinappeja. Tykkään enemmän nappiväreistä kuin tuubiväreistä, mutta se on tietysti makuasia. Tuubiväreissä on kyllä voimakas pigmentti, jos sellaista haluaa. Paperin laatu on tärkeä vesivärimaalauksessa, se kannattaa olla vähintään 300 g:n paperia, sitä kevyempi paperi kupruilee helpommin, eikä väri levity siinä yhtä hyvin.

Jos olet aloittelija vesivärimaalauksessa, niin vinkkinä kerron, että YouTubessa on paljon opasvideoita joista voi oppia maalaamista. Mielestäni se on paras tapa oppia, kun katsoo muiden maalaamista. Toki jokaisella on oma käsiala, ja niin pitääkin olla, mutta vesivärimaalauksessa on omat kikkansa, jotka on hyvä tietää jo alusta asti. Valitettavasti opasvideoita ei juuri löydy suomenkielellä, mutta esim. englanniksi niitä löytyy, vaikkapa hakusanalla ”watercolor” tai ”how to paint with watercolor”, ym. Videon puhetta ei ole välttämätöntä ymmärtää, kun seuraa vaiheittain, mitä maalaajaa tekee. Joissakin videoissa ei ole puhetta ollenkaan.

Kävin noin 10 vuotta sitten kansalaisopiston vesivärimaalauskurssilla, mutta en saanut sieltä läheskään yhtä paljon maalausvinkkejä, kuin voi saada YouTube videoista. Kurssilla annettiin vain maalausaihe ja muutama yleisluontoinen vinkki sanallisesti, sen jälkeen maalattiin omin avuin ja tunnin lopuksi työt arvosteltiin ja jopa vertailtiin oppilaiden töitä keskenään, vaikka oppilaat olivat eri tasoisia. Monilla loppui into kesken, enkä itsekään käynyt kurssia loppuun asti, koska käytännön opetusta ei ollut ja omin päin voi maalata kotonakin.

Vesivärimaalaus on haastava tekniikka, jos ei opeteta mitään käytännön kikkoja, kuinka värin kanssa voi toimia erilaisten vaikutelmien aikaansaamiseksi. Onneksi on olemassa YouTuben ilmaiset videot, joita suosittelen lämpimästi aloittelijoille, jos vesiväri tuntuu vaikealta työstää.

Kategoria(t): Akryylimaalaukset

Pieni taulu akryyliväreillä

Maalasin pitkästä aikaa akryyliväreillä. Kokeilin tähän valmiiseen taulupohjaan (18 x 24 cm) ensin realistista huonekuvaa, josta tulikin jonkinlainen kitschin ja naivismin yhdistelmä, sen jälkeen maalasin sen päälle abstraktin maalauksen, johon en myöskään ollut tyytyväinen. No joo, ajattelin että antaa nyt pensselin viedä miten tahtoo. Syntyi siitä mielikuvituskukkia. Huojuvatko ne kesäyön tuulessa, vai aaltojen mukana veden alla, kukin nähköön, kuten oma silmä sanoo.

Koska maalasin uutta maalia edellisen maalauksen päälle, tuli mieleeni kaivertaa pintaa palettiveitsellä, kun väri oli vielä märkää. Kaiverruskohdissa tulee näkyviin edellinen värikerros. En työstänyt tällä kertaa maalausta viimeisen päälle tarkkaan, enkä pyrkinyt kuvaamaan realistisesti kasveja. Maalasin maalauspohjan ulkoreunat kultamaalilla, se toimii kuten kehys. Valokuvaan on vaikea saada värejä oikein näkymään, esim. tausta on maalauksessa vähän vihertävämpi kuin kuvassa ja kukkien sävyt ovat syvemmät ja tummemmat. Taitaa olla akryylivärin ominaisuus, että se taittaa valoa voimakkaasti.

Maalaaminen itsessään on hauskaa, mutta tuo akryylivärin mietokin haju aiheuttaa minulle allergiaoireita, kuten silmien kirvelyä, päänsärkyä ja nielun turpoamista. Vielä on kokeilematta vesiliukoiset öljyvärit, aiheuttavatko nekin allergiaa. Jos jollakin lukijalla on kokemusta niistä, voi kommentoida tähän artikkeliin. Jos nekään eivät käy, jäljelle jäävät vain vesivärit ja piirtäminen. Terveys ennen kaikkea. Laitan tämän taulun ehkä kesäksi parvekkeelle.

Hyvää viikonloppua !

Kategoria(t): Vesivärimaalaukset

Päärynäpuun oksa – vesivärimaalaus

Maalasin tämän vesiväriharjoituksen vuonna 2016. Mallina käytin jonkin puutarhalehden valokuvaa. Yksinkertaistin taustaa, niinkuin yleensä teen. En oikeastaan koskaan ole maalannut täysin samanlaista kuvaa, kuin mallikuvassa on. Täydellinen kopioiminen olisi puuduttavaa, on hauskempaa lisätä omaa mielikuvitusta maalaukseen. Esim. henkilökuvissakin muutan usein vaatteen tai jopa hiusten väriä siitä, mitä ne oikeasti ovat, en pelkästään huvikseni, vaan koska mielestäni jokin toinen väri sopii maalauksen väreihin paremmin. Näin ei voisi tietenkään tehdä ’virallisessa’ muotokuvassa, jos joku sellaisen tilaisi. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että kuvan mallin täytyisi värjätä hiuksensa tai pukeutua eri väreihin, kyse on vain maalauksen väreistä.

Vesivärimaalaus ’Päärynäpuun oksa’
Kategoria(t): Vesivärimaalaukset

Kukkia maljakossa – vesivärimaalaus

Vesivärimaalaus 2016

Yksi ensimmäisistä harjoituksistani aiheesta ’kukkia maljakossa’ vuodelta 2016. Mallina käytin ulkomaisen aikakausilehden valokuvaa maljakosta. Maalaus on A4 kokoinen. Kehykset eivät ole oikeat, lisäsin ne Picasan kuvankäsittelyohjelmalla maalauksen ympärille. Kukkien maalaaminen on inspiroivaa, mutta haastavaa, koska ne ovat jo itsessään niin viehkeitä, että niiden herkkyyden saaminen maalaukseen on vaikeaa. Tässä harjoituksessa taitaa maljakko vetää enemmän katsetta puoleensa, ainakin minun mielestä.

Kategoria(t): Digitaaliset piirrokset

Adoben ohjelmalla maalaaminen

Photoshopilla voi maalata ja piirtää kuten tavallisillakin kynillä ja pensseleillä. Erona on vain se, että Photoshopissa maalauksen virheet voi helpommin korjata peruuttamalla työhistoriassa taaksepäin ja deletoimalla virhevedot, kun taas tavallisessa paperille piirtämisessä ja maalaamisessa virheiden korjaus on vaikeampaa.

© Taina 2017

Maalasin tämän ruusun kuvan kuten muutkin Photoshop maalaukseni; käyttäen ohjelman ’pensseleitä’, piirtopöytää ja piirtokynää. Vesipisarat lisäsin mielikuvituksen pohjalta, niitä ei ollut alkuperäisessä mallikuvassa. Tässä maalauksessa ei juuri siveltimen jälkiä näy, mutta sekin on mahdollista. Esimerkkinä alla kuva, jossa ’pensselin jälkiä’ näkyy paremmin.

Photoshop maalaus © Taina

PHOTOSHOP OHJELMAA VOI KÄYTTÄÄ MONELLA TAVOIN

Usein ihmiset luulevat, että Photoshopilla tehty maalaus on aina pikatoiminnolla tehty ’huijaus’, missä valokuva muunnetaan maalaukseksi nappia painamalla. Ei se sinänsä mikään paha asia ole, jos niin tekee, sitä vartenhan se toiminta on luotu Photoshop ohjelmaan, että sitäkin keinoa voi käyttää. Voisin kuvitella, että se toimii hyvin esim. kiireellisiä mainoskuvia tehdessä.

Parempi on tehdä vaikeimman kautta, jos haluaa oppia piirtämään ja maalaamaan. Mitään automaattisia ohjelman pikakonsteja en käytä, sillä haluan oppia silmän ja käden yhteistyötä ja värisävyjen sekoittamista itse. Luulen, että pikatoiminnot toimivat minuuteissa, en ole tosin opetellut niitä käyttämään. Ruusumaalauksen tekeminen ohjelman pensseleillä perinteiseen tapaan kesti muutaman päivän.

VÄHÄN TAITEESTA

Minä nimitän tätä digitaiteeksi, koska siitä englanniksi käytetään sanaa ’digital art’. Sanalla ’art’ on laajempi merkitys kuin suomenkielessä sanalla ’taide’. Amerikassa sanaa ’art’ käytetään mistä tahansa kuvasta, joka on piirretty tai maalattu, se voi olla vaikka sarjakuvapiirros. ’Fine Art’ on sitten kehittyneempää taidetta. Suomessa ollaan hyvin tarkkoja siitä, mitä voi sanoa taiteeksi ja mitä ei. Tämä asenne pyrkii suojaamaan ammattimaisten taitelijoiden vakavaa työtä. Onhan se toki eri asia, kun ihminen antaa koko elämänsä, sielunsa ja kasvonsa taiteelle, käy kouluja ja investoi rahaa näyttelyjen pitämiseen ja materiaaleihin, kuin että joku toinen piirtelee huvikseen silloin tällöin. Silloin kun minua on joku nimittänyt ’taiteilijaksi’, olen vastannut, etten ole taiteilija, olen vain harrastelija. Ehkä pitäisi keksiä uusi suomenkielen sana kuvaamaan ammattitaiteilijoita, erotuksena harrastajataiteesta.

En ole koskaan vakavasti haaveillut taiteilijan urasta, koska se vaatii paljon julkisuutta ja rahaa. Se vaatii myös sielun uhraamista taiteen alttarille, läpinäkyvyyttä ja henkistä alastomuutta yleisön edessä, kun taiteessa aina heijastuu tekijänsä mieli. Taiteilija kohtaa myös paljon kritiikkiä ja ehkä myös toisten taiteilijoiden kateutta, varsinkin jos saa nimeä. Minulle riittää pikku piirtely harrastuksena. Harrastajanakin voi pitää näyttelyjä, esim. kirjastoissa.

Siitä, mikä on ’oikeaa taidetta’, en lähde edes kovin paljoa spekuloimaan. Se ei aina ole niin, että taidekoulun käynyt olisi automaattisesti taiteilija ja itseopiskellut ei olisi. Olen nähnyt näyttelyissä taidekoulun käyneiden maalareiden töitä, jotka eivät yllä jonkun toisen, itseopiskelleen maalarin töiden tasolle, vaikka pitkää kokemustakin löytyisi. Lahjakkuutta ja näkemyksiä ei voi ostaa koulusta, ei edes Pariisista. Taidekoulu vain kehittää jo olemassa olevia lahjoja. Tarkennan näkemystäni sillä, että pidän monentyylisestä taiteesta, en pelkästään realismista. Kaikissa tyylisuunnissa on omat hyvät puolensa. Olen myös lähes kaikkien värien ystävä.

Onko digitaide vakavasti otettava taidemuoto ? Digitaaliset piirrokset voi tulostaa paperille tai pahville, mutta niiden ajan kestävyydestä en tiedä. Tosin valokuvauskin on taidetta, niin miksipä ei voisi digitaidekin parhaimmillaan olla yhtä vakavasti otettavaa, jos se puhuttelee katsojaa.

Kuvassa on entisen blogini osoite, jota ei enää ole.
Photoshopilla tehty maalaus daalioista. © Taina

Tähän ylläolevaan maalaukseen minulla oli elävä malli parvekeruukuissa kasvavissa daalioissa. Helpotin työtäni ottamalla niistä valokuvan ja käytin sitä mallina. Tässäkin työssä näkyy vähän Photoshopin siveltimen jälkeä. Alla on mielikuvituksesta syntynyt satumainen kettu, sekin Photoshopilla tehty. Siveltimillä saa tehtyä monenlaista jälkeä, tässä utuista lunta isolla pensselillä töpöttämällä ja ketun karvaa ohuella siveltimellä pohjavärin päälle. Ehkä juuri satukirjan kuvituksiin digitaalinen piirtäminen soveltuu hyvin.

MUUTAMA VINKKI ALOITTELIJALLE

LAYERIT. Photoshop piirroksen eri vaiheet kannattaa tehdä ohjelman eri ’layereihin’, eli tasoihin. Epäonnistuneen kohdan voi poistaa niinkin, että poistaa koko layerin välistä. Layereiden järjestystä voi myös muuttaa, esim. jos haluaa jonkun edessä olevan objektin olevan toisen objektin takana, tai päinvastoin. Jos aloittaisin nyt kettukuvan lumen piirtämisen, loisin ensin uuden layerin, johon lunta alkaisin työstää. Jos sitten päättäisinkin tehdä kuvasta kesäisen, poistaisin tai piilottaisin lumilayerin ja piirtäisin vihreitä lehtiä uuteen layeriin puun oksien päälle.

PIIRTOPÖYTÄ JA – KYNÄ. Jos haluat aloittaa digitaalisen piirtämisen, kannattaa ostaa kunnollisen kokoinen piirtopöytä, pienet piirtopöydät ovat käytössä hankalat. Hintoja ja käyttäjien kokemuksia kannattaa vertailla netissä ennen ostopäätöstä. Piirtopöydällä en tarkoita ’oikeaa pöytää’, jota esim. kartanpiirtäjät käyttävät. Tässä tapauksessa piirtopöytä on pieni litteä laite, joka laitetaan pöydälle ja kytketään johdolla tietokoneeseen. Piirtopöytään kuuluu aina myös piirtokynä, jolla taideteokset piirretään piirtopöydän päällä, mutta niiden jälki näkyy tietokoneen ohjelman ruudulla. Myös käytettynä niitä voi ostaa, mutta siinä on oma riskinsä, saako kunnollisen tuotteen.

TIETOKONEEN VÄLIMUISTIN KOKO. On tärkeää tarkistaa tietokoneen välimuistin koko, jotta digitaaliset piirrokset voi tallentaa koneelle. Esim. minulla on tällä hetkellä käytössä Lenovon läppäri, jossa välimuisti (RAM) ei riitä Photoshop-töiden tallentamiseen. En siis voi nyt piirtää Photoshopilla, koska en voi tallentaa niitä mihinkään. Laitevaatimukset voi lukea piirtopöytien esittelyistä ja Adoben sivuilta.

TIETOKONE-OHJELMA. Piirtämiseen tarvitaan myös ohjelma. Adobelta voi joko ostaa oman Photoshop tai Illustrator ohjelman, tai ainakin Photoshoppia voi vuokrata kuukausihintaan.

TULOSTAMINEN. On hyvä ottaa huomioon, että digitaalisen piirroksen tulostaminen voi yllättää, sillä työn värit eivät välttämättä ole juuri samanlaiset tulosteessa, kuin ruudulla. Tämä voi johtua tietokoneen asetuksista, tulostimen laadusta tai paperin laadusta. Vain kokeilemalla oppii huomioimaan tämän piirtäessä. Jos piirtää digitaalisen kuvan, jonka haluaa tulostaa isommaksi tulosteeksi, on silloin parempi käyttää Adoben Illustratoria, joka säilyttää kuvan laadun suurennoksissa. Illustratorilla piirsin esimerkiksi mandaloita. Tulosteet voi kehystää kuten taulun. Valokuvausverkkokaupoista on tilattavissa hienoja tulosteita esim. kanvakselle, akryylilasille, metallille tai alumiinilevylle. Töitä voi teettää myös julisteiksi.

Photoshop maalaus © Taina

Tämä syksyisen puun kuva on pikainen kokeilu, jossa kokeilin lehtikuvioista sivellintä. Töpöttelin sillä puun lehdet ja etualan maassa olevan kasvuston. Käytin maaliasetuksissa vaihtoehtoa, missä ’maali kuivuu’ pensselissä, sen vuoksi jotkut lehdet ovat läpinäkyviä. Photoshopin asetuksissa löytyy vaikka mitä jännää ja niitä uskaltaa kyllä kokeilla rohkeasti.

Tuli vielä mieleeni yksi käyttäjäryhmä, joka voisi hyötyä digitaalisesta piirtämisestä : maaleille allergiset ihmiset. Itsekään en voi käyttää esim. öljymaaleja tärpätin hajun vuoksi, joten allergia rajoittaa materiaalien käyttöä. Tätä ongelmaa ei ole tietokoneella piirtämisessä, ellei ole yliherkkä tietokoneen sähköiselle säteilylle.

Photoshop maalaus porosta © Taina

Kategoria(t): Maalaukset ja piirrokset vaihe vaiheelta

Kokeilu : Derwent Inktense värikynillä maalaaminen

Derwent Inktense värikynillä voi sekä piirtää, että maalata. Kynissä on pehmeä ja hyvin irtoava väripigmentti, sekä melko kirkkaat värit. Värisävyjä voi elävöittää yhdistämällä erisävyisten kynien jälkeä toisiinsa, mutta oikeilla vesiväreillä saa kyllä maalaukseen monipuolisemmat värisävyt ja tasaisemman pinnan. Kynistä jää helposti maalatessa pintaan rakeisuutta, se voi olla joko hyvä tai huono asia, riippuen siitä, minkälaista efektiä tavoittelee. Harjoitusta nämäkin kynät vaativat, ennenkuin jälki on mieluinen.

Tein kaksi ruusumaalausta kokeeksi Inktense kynillä. Maalaukset sinänsä eivät ole kummoisia, mutta ne näyttävät kynien pigmentin kuivana ja kostutettuna. Kahden ruusun maalauksessa väritin kynillä ohuesti, joten maalausjälki on melko vaalea ja vesivärimäinen. Yhden ruusun maalauksessa väritin kynillä vähän voimakkaammin, joten värit ovat syvemmät maalauksessa. Niillä on mahdollista värittää vieläkin vahvemmin. Maalaaminen tapahtuu niin, että siveltimellä ja puhtaalla vedellä sivelee valmiin piirroksen pintaa, jolloin väri voimistuu ja leviää. Pienissä yksityiskohdissa kannattaa käyttää ohutkärkistä sivellintä, katso kuva 3.

Ehkä Inktense värikynät sopivat sellaiselle, joka vierastaa tavallisia vesivärejä, mutta haluaa opetella maalaamista piirroksen kautta. Piirtämiseen ne ovat paremmat kuin halvat puuvärit, koska väriä irtoaa niistä enemmän. Inktense kynälaatikossa luvataan, että kuivuttuaan väri on pysyvä. Tämän kokoisessa laatikossa on 24 värikynää, yksi niistä on rajauskynä, jolla ei voi maalata (Outliner).

kynälaatikko
Inktense värikynät
värit kuivina ja märkinä
Kategoria(t): Vesivärimaalaukset

Lilja ja ruusu, täyteläiset vesivärimaalaukset

Nämä pienet vesiväriharjoitukset ovat vuodelta 2016. Olen kokeillut vesivärejä sekä paksuina, että ohuina kerroksina maalauksissa. Näissä kukkamaalauksissa olen maalannut paksun kerroksen väriä (paljon väriä + vähän vettä siveltimessä), kuten kuvasta näkyy. Perinteinen ohje vesivärimaalaukselle on, että maalauksessa tulisi olla ’ilmaa’, eli väriä tulisi maalata kevyesti ohuina kerroksina niin, että paperi näkyy alta. Tykkään rikkoa rajoja ja kokeilla muutakin kuin valmiita sääntöjä. Myönnän kyllä, että yleensä ilmavat ja kuulaat vesivärimaalaukset maisema- ja kukka-aiheissa ovat kauniisti hennon herkkiä. Nämä minun kokeilut ovat tällä kertaa siis vastakohtaisesti ’täyteläisiä’ maalauksia, jos sitä ilmaisua voi käyttää. Ruusun mallina käytin itseottamaani valokuvaa, liljan malli taisi olla jonkin puutarhalehden valokuva kukasta.

Sukulaiset ja ystävät saattavat joskus kehoittaa maalaamaan kuten joku tietty tunnettu taiteilija tekee. Pappani myös koki tätä samaa, sillä hänelle lähetettiin postikortteja maalauksista joissa luki : ’katso mallia!’, koska hän harrasti maalausta. Jokaisella maalaajalla on kuitenkin oma käsialansa, eikä käsialaa kannata sen vuoksi toiselta kopioida. Mielestäni on aina parempi katsoa maalauksen mallia valokuvasta kuin toisesta maalauksesta. Se on kehittävämpää omalle käsialalle, että tutkii suoraan luontoa tai valokuvaa luonnosta. Valokuvassa näkyvät muodot, valot ja varjot todellisina. Se ei tarkoita sitä, että täytyisi maalata silti valokuvamaisesti. On vain suotavaa, että oma näkemys ja käsiala tulevat esiin. Esimerkiksi alla olevissa maalauksissa en ole maalannut taustoja siten, kuin ne valokuvassa olivat, enkä kukkiakaan täysin samoin. Sain jokatapauksessa valokuvasta mallin, mihin varjot sijoittuivat terälehdissä ja minkä muotoisesti terälehdet taipuivat. Jos haluaa tehdä maalauksen realistisilla väreillä, siihenkin valokuva tai luonnossa maalaaminen antavat parhaan mallin. Näissä maalauksissa olen liioitellut värejä, vaikka vesivärimaalauksen värit eivät ole ihan noin kirkkaat luonnossa kuin tänne blogiin asetettuna.

Copyright © Taina
Kategoria(t): Vesivärimaalaukset

Kaksi varjoa

Maalasin vesiväreillä tämän harjoitusmaalauksen vuonna 2016. Lasista ja ruususta heijastui kaksi varjoa, koska valo lankesi kahdesta eri suunnasta kohteeseen. Siitä tuli mieleeni symbolinen vertaus; meistä ihmisistäkin heijastuu vähintään kaksi erilaista ’varjoa’, eli vaikutelmaa ulospäin. Ensimmäinen varjo on se, kuinka itse näemme itsemme ja toinen varjo on se, kuinka muut näkevät meidät. Ihmisen ’varjoja’ on oikeastaan niin paljon, kuin on ulkopuolisia katsojia, sillä jokainen näkee toisen ihmisen eri tavoin.

Mitä ruusuun tulee, niin se oli jo kuihtumassa oleva ruusu, jonka elämää halusin jatkaa vielä vesilasissa, vaikka muut ruusut kimpussa jo lakastuivat. Minulla on aina pieniä vaikeuksia luopua ruusuista, kun ne kuihtuvat. Olen kuivannut joitakin ruusuja talteen.

’Kaksi varjoa’ vesivärimaalaus © Taina

Paperi ei ollut noin keltainen, kuva on saanut ’lisäväriä’ kun otin valokuvan maalauksesta keltaisessa lampun valossa. Maalasin ensimmäistä kertaa aiheesta ’vettä lasissa’ ja lasin muoto oli haasteellinen maalattava. On siinä pieni perspektiivivirhe, mutta se ei ole olennaisin asia tässä maalauksessa.