Kategoria(t): Tampere City

Viime keväänä Tampereella

Kustaa III perusti Tampereen vuonna 1779. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen imagoon kuuluvat vanhat tehdasrakennukset ja niiden piiput. Suomen ensimmäinen moderni tehdasrakennus, Finlaysonin tehdas, rakennettiin vuonna 1837. Nykyisin tehtaissa toimii ruokaravintoloita, taidemuseo, elokuvateatteri ja toimistoja.

Tampere on myös paljon muutakin kuin tehdaskaupunki. Tampere on luonteikas ja luonnonläheinen taiteen kaupunki. Tampereella on useampi teatteritalo, taidegallerioita, kesätapahtumia, museoita, urheilukenttiä, puistoja, useita uimarantoja, monia kauppatoreja, vanha kauppahalli ja uusia kauppakeskuksia, kuten Ratinan kauppakeskus. Tekemistä Tampereella ei siis puutu. Tampereen rakennuskanta on uutta ja vanhaa sovussa keskenään. Tampereen kunnassa on 160 järveä ja koko kaupungin pituus päästä päähän on yli 20 km. Tampereen kokonaispinta-ala on 689,59 neliökilometriä. Tampereen suurimmat järvet ovat Näsijärvi ja Pyhäjärvi. Näsijärvi on 44 km pitkä.

Tampereella on rento tunnelma ja mukavia jutustelevia ihmisiä. Varsinkin syntyperäiset tamperelaiset juttelevat vieraillekin ihmisille kaduilla ja busseissa. Noin 80 % Tampereen väestöstä on muualta muuttaneita, kaupungissa voi nähdä kaikkia kansalaisuuksia.

Taidetta Tampereella

Veistokset Hämeenpuiston pohjoispäädyssä kertovat nuorista opettelemassa taitoja työntekoon, vanhojen sukupolvien opettaessa. Tampere onkin perinteisesti mielletty työläiskaupungiksi vanhojen tehtaiden vuoksi. Tampereella on kuitenkin asunut myös rikkaampaa väkeä, josta todisteena on arvoasuntoja keskustassa ja Pyynikillä.

Taideteos museon ikkunassa

Yllä taideteos taidemuseon ikkunassa. Valitettavasti en muista taiteilijan nimeä.

Kuvia Tammerkosken laitamilta Toukokuulta 2019

vanhoja tehdasrakennuksia lähellä Satakunnankatua
Tammerkosken vieressä oleva tehdasrakennus
näkymä Tammerkosken yli
rakkauslukkoja on myös Tampereella
puisto Tammerkosken rannalla
puistoa Tammerkosken vieressä
kirsikkapuu kukkii

Kuvia Viinikan asuinalueelta kesäkuussa 2019

Viinikanpuisto halkoo vanhaa puutaloaluetta

Viinikan asuinalue lasketaan kuuluvaksi Tampereen keskustaan, vaikka se sijaitsee keskustan laidalla erillisenä puutaloalueena. Hatanpään valtatieltä ei ole sinne pitkä matka. Viinikanpuisto keskellä asuinaluetta on pitkä vihreä kaistale nurmikkoa, jota varjostavat vanhat puut molemmin puolin ja reunustavat jalkakäytävät muutamine penkkeineen. Olen joskus ajatellut, että sinne sopisi puista huvimajaa muistuttava jäätelökioski, mutta ehkä nurmialuetta ei haluta täyttää millään ylimääräisellä, onhan tuo vihreä näkymä silmälle levollinen. Viinikan puutaloalue on idyllisempi kuin kuvista voi nähdä, varsinkin juuri ennen Juhannusta, jolloin syreenit kukkivat ja perhoset lentelevät. Viinikalla on myös oma kirkko.

Viinikanpuiston laidalla idyllisiä omakotitaloja
Viinikan alueen poikkikatua

Muutama kuva Tahmelasta ja Pispalasta, Pyhäjärven rannalta kesällä 2019

Tahmelan asuinalue on Pispalan puutaloalueen vieressä, lähellä Pyhäjärven rantaa. Tahmela on yksi Tampereen arvostetuimmista asuinalueista, eikä mikään ihme. Minun kesäisiin rutiineihin kuuluu kävellä Tahmelan rantapolkua ainakin kerran kesässä.

Pispalan tontit luovutettiin aikoinaan työläisten tonteiksi ja työläisperheet saivat rakentaa puutalonsa tonteille kuinka päin halusivat. Sen vuoksi Pispalan alueella on iloisen vapaamuotoinen asetelma pastellinvärisiä puutaloja, jotka eivät ole viivasuorassa järjestyksessä. Se kuuluu Pispalan idylliseen imagoon. Pispala on rakentunut aika laajan harjun päälle, jonka vuoksi talojen pihat ovat mäkisiä, jotkut jopa jyrkkiä. Pispalan rinnettä voi kulkea ylös-alas Pispalan puisia portaita pitkin. Joillekin Pispalan asukkaille portaat ovat muodostuneet vakituiseksi kuntoiluradaksi.

Alkuperäiset Pispalan asukkaat käyttävät lausetta: ’Maailman ainoo Pispala’, kuvaamaan alueen yksilöllisyyttä. Kangasalla, joka on Tampereen naapurikunta, on myös alue nimeltä Pispala, mutta se on erilainen alue kuin Tampereen Pispala.

Nykyisin Tampereen Pispalan talot ovat hinnoissaan, alueen idyllisyydestä ja järven läheisyydestä johtuen. Enää ei voi siis puhua Pispalasta ’köyhien’ alueena, kuten ennen on ajateltu. Pispalan ja Tahmelan alueeseen kuuluvat vuokrattavat peltopalstat, joissa voi kasvattaa vihanneksia ja kukkia. Veneet Tahmelan rannassa kuuluvat myös perinnemaisemaan. Pispalassa on vanha Rajaportin yleinen sauna Pispalan valtatien tuntumassa, joka on vielä toiminnassa (en tiedä kuinka nyt poikkeusoloissa).

Tahmelan peltopalstan luonnonkukkia
Näkymää Pispalasta

Viimeisenä vielä pari kuvaa, Amurin Helmen kahvilasta ja museosta.

kesäinen ikkunanäkymä Amurin Helmen kahvilasta ulos 2019
Mukulakivikatua Amurin työläismuseon vieressä

Silloin kun minä olin lapsi, mukulakivikadut olivat yleisiä. Muistan, miltä tuntui istua äidin polkupyörän tarakalla, kun ajettiin epätasaista mukulakivikatua pitkin. Lapsen mielestä se tarakan istuimen pomppiminen oli vain hauskaa.