Kategoria(t): Tunnelmakuvia kesä

Elokuun kuulaus

Aamulenkillä kävin taas Särkijärven sillalla. Tyyntä ja kuulasta. Pyöräilijöitä polki molempiin suuntiin enemmän kuin koskaan ennen, ihmiset olivat matkalla töihin ja kouluun. Bussit eivät ole niin tupaten täynnä kuin yleensä.

Pääskysiä ei näkynyt sillan luona enää, lintujen laulukin on vähentynyt kun syksyä kohti mennään. Minulle elokuu on kuitenkin vielä loppukesää, niin kauan kuin puiden lehdet ovat vihreitä. Onhan se lyhyt tämä suloinen Suomen kesä, mutta syksykin on ihanaa aikaa luonnossa.

Särkijärven sillalta 13.8.2020

Sillan läpinäkyvään kaiteeseen on skannattu vanhoja valokuvia noin 1950-1960-luvuilta. Ehkä valokuvien ihmiset ovat asuneet tai mökkeilleet Särkijärven rannoilla silloin, en tiedä. Kaide on pyörä/kävelytien ja ajotien välissä.

Särkijärven kaiteen valokuvia

Kaiteessa on muitakin kuvia, mutta en kävellyt sillan loppupäähän asti.

niittykukkia ja sinivalkoinen taivas kuin Suomen lippu
Kategoria(t): Tunnelmakuvia talvi

Kannattaa varoa heikkoja jäitä

Kävelen joskus Särkijärven sillalle ja otan kuvan järvestä. Nyt näytti jääpinta ohuelta ja paikoin laajasti sulaneelta, mutta kaukana horisontissa näkyi kuitenkin yksinäinen pilkkijä, varmaankin joku mökkiläinen. Ei kannattaisi riskeerata henkeään noin ohuella jäällä ja vieläpä yksinään. Järvi ei ole jäätynyt tänä vuonna niin paksusti kuin yleensä muina talvina.

Valokuvat samasta kohtaa tänä vuonna ja Marraskuussa 2016. Alempikin kuva on värikuva, mutta lumimaisema oli silloin musta-harmaa-valkoinen.

Särkijärvi Helmikuussa 2020
Särkijärvi Marraskuussa 2016