Kategoria(t): Taidekortit

Postikorttien taidetta puutaloista – Postcard artwork of wooden houses


”Asunto-osuuskunta Koitto, Aleksanterinkatu 42, rak. 1926, arkk. Sandelin. Piirros Erkki Kiiski”

Artist Erkki Kiiski has drawn this house, which was designed by Sandelin. The house was built in 1926.



”Asuinrakennus Puistokatu 12, rak. vaiheittain alkaen n. 1900, piirros: Liisa Alaspää.”

Residential building Puistokatu 12, built phased onwards, c. 1900, drawing: Liisa Alaspää.



”Asuinrakennus (De Gamlas Hem, piharakennus) Puistokatu 28, rak. 1905, arkk. Victor J. Suckksdorff. piirros: Ann-Marie Hjält.”

”Residential building (De Gamlas Hem, yard building) Puistokatu 28, built 1905, Architect Victor J. Suckksdorff. drawing: Ann-Marie Hjält.”



”Asuinrakennus Nuottasaarenkatu 5, rak. 1923. Piirros: Seija Sarkkinen”

”Residential building Nuottasaarenkatu 5, built 1923. Drawing: Seija Sarkkinen”



”Asuintalo Rommakkokatu 37, rak. 1929, arkk. J.A. Särkelä. Piirros: Janne Rajala”

”Residential building Rommakkokatu 37, built 1929, Arkk. J.A. Särkelä. Drawing: Janne Rajala”



”Asuinrakennus (alk. savihoitola) Puistokatu 5, rak. 1926. Piirros: Reijo Mitrunen”

”Residential building (from clay treatment centre) Puistokatu 5, built 1926. Drawing: Reijo Mitrunen”


Olen itse asunut puutalokortteleissa lapsena ja niissä oli erityinen tunnelma, joka on jäänyt sydämeen koko eliniäksi. Vaikka ne olivatkin vaatimattomia nykyajan asuntoihin verraten, niissä oli silti jotain enemmän kuin missään uusissa taloissa. Vain he voivat ymmärtää tämän, jotka ovat itse asuneet sellaisissa puutalokortteleissa vihreine pihapiirineen. Aika ei ole kullannut muistoja, vaan rakastin niitä asuinsijoja jo lapsena ja oli suru, kun piti muuttaa pois purku-uhan alta ja tilalle rakennettiin korkea betoninen kerrostalo. Tiesivätkö kaupungin suunnittelijat, että kun ne idylliset talot revittiin alas, revittiin samalla myös ihmisten sydämiä rikki. Vaikka talo onkin vain materiaa, joissakin puutaloissa on ikäänkuin sielu, joka hengittää elettyä elämää. Mielestäni vanhojen rakennusten purkaajien pitäisi pyytää anteeksi niiltä asukkailta, jotka jäivät kotejaan kaipaamaan kenties pikäksikin aikaa, vaikka kyse onkin ollut kaupunkien kehittämisestä. Onneksi nykyisin arvostetaan vanhoja rakennuksia enemmän kuin silloin 1970-luvulla ja niitä kunnostetaan kauniiksi.

I myself have lived in wooden house blocks as a child and had a special atmosphere that has remained in my heart for life. Although modest compared to modern dwellings, there was still something more to them than any new house. Only they can understand this, who have themselves lived in such wooden house blocks with green courtyards. Time has not gold-cherished memories, but I loved those places of residence even as a child and it was a sadness to have to move out from under the threat of demolition and a tall concrete apartment building was built in place. Did the city planners know that when those idyllic houses were torn down, people’s hearts were also torn apart. Although the house is only material, some wooden houses have, as it were, a soul that breathes the life lived. I believe that those who demolish old buildings should apologise to those residents who missed their homes for perhaps a long time, even though it has been about urban development. Fortunately, old buildings are valued more today than they were then in the 1970s and they’re being refurbished to be beautiful.


Kategoria(t): Taidekortit

Postikortit Raahesta ja Kristiinankaupungista – Postcards from old towns in Finland


Akvarelli: Marja-Leena Tölli 1998. Kortin takana lukee: Pekkatori, Asemak. Gustav Odenwall 1811, Fontellin ja Montinin talot 1812, Kivisovio 1812-49, Pekka patsas 1888, Raahen kirkko 1912, Raahe 350. 1649.

Pekka patsas kuvastaa kaupungin perustajaa Pietari (Per) Brahe nuorempaa, joka eli 1602 – 1680. Hän perusti myös Kristiinankaupungin ja 9 muuta kaupunkia. Kristiinankaupunki sai nimensä hänen vaimonsa mukaan, joka oli Christina Catharina Stenbock. Per Brahe oli valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri. Hän perusti myös Turun akatemian. Brahe oli asiallinen ja ennakkoluuloton alaisiaan kohtaan, mutta tupakkaa hän ei hyväksynyt. Hän ehdotti tupakan kieltämistä, jonka hän katsoi aiheuttavan kansassa laiskuutta ja juoppoutta.Hän ehdotti, että tupakkaa annettaisiin vain apteekista lääkkeenä sairaille.


This postcard is from Raahe, Finland. The watercolour was painted by Marja-Leena Tölli. The picture shows Raahe’s church 1912, Pekka statue 1888, and old houses.

Pekka’s statue reflects the founder of the city, Pietari (Per) Brahe, a younger one, who lived from 1602 to 1680. He also founded Kristiinankaupunki and 9 other cities. Kristinestad was named after his wife, Christina Catharina Stenbock. Per Brahe was a statesman, soldier, count and Governor-General of Finland. He also founded the Turku Academy. Brahe was matter-of-fact and open-minded towards his subordinates, but he didn’t approve of tobacco. He proposed a ban on tobacco, which he felt would cause laziness and drunkenness in the people. He suggested that tobacco should only be given from the pharmacy as medicine to the sick.


Postikortti Kristiinankaupungista. Kirkon torni on melkein samanlainen kuin Raahessa. Akvarellin on maalannut sama Marja-Leena Tölli vuonna 1999. Kortin takana lukee: Kauppias Kraepelinin pihapiiri 1700.


Postcard from Kristinestad. The church tower is almost the same as in Raahe. Watercolour was painted by the same Marja-Leena Tölli in 1999. It says on the back of the card: Merchant Kraepelini’s yard 1700.


Christina Catharina Stenbock
public domain kuva
Pietari Brahe nuorempi – public domain kuva

’Skoklosters slott’ eli suomennettuna kenkäluostarin linna, lukee näissä muotokuvissa.


Kategoria(t): Tampere City

Taidetta ikkunoissa – Art in windows


Taiteilija Petri Sepän ikkunataideteos nimeltään ’Kauriin unet’. Alla on myös toinen kuva samasta teos-sarjasta. Teoksia on yhteensä 6. Ne sijaitsevat Tampereen Vuores keskuksen pääkadun varrella olevassa rakennuksessa.

Artist Petri Seppä, A work of art called: Kauriin unet (in english: Capricorn’s Dreams) 2015. The work says: ’Night in Gethsemane’ Below is a work from the same series (2/6): ’The Bear and the Ballet dancer’ They are located in a building along the main street of the Vuores Centre in Tampere, Finland.



Kategoria(t): Tampere City

Lauhaa lunta ja seinämaalaus – Mild snow and wall mural

Täällä Tampereella on ollut muutaman päivän lauhaa, mutta lumi on pysynyt maassa. Tänään mittari näyttää -1 celsiusta. Aurinko nousi klo 09:05 ja laskee klo 16:12. Bongasin taas uuden seinämaalauksen täältä Vuoreksesta.

It’s been mild here in Tampere for a few days, but the snow has stayed on the ground. Today, the meter shows -1 degrees Celsius. The sun came up at 09:05 and goes down at 4:12. I spotted another mural here in the Vuores.


Mukavaa viikkoa ! Pysytään terveinä.

Have a nice week, let’s stay healthy!

Kategoria(t): Tampere City

Valosilta punaisena – Light bridge in red

Vuores, Tampere 2020 – Suojelusenkeli

Vuoreksen valosilta on taideteos nimeltään Suojelusenkeli. Sillan kaiteen valot ovat eri vuodenaikoina eri väriset. Syksyisin ne ovat loistavan punaiset sävytettynä oranssilla. Kuva ei kerro värin voimakkuutta oikein. Kun autot ajavat sillan yli, värit seuraavat liukuen mukana. Joulun aikaan värit muuttuvat sinisiksi. Kesäisin valot eivät ole päällä. Siltaa tukevat kiiltävät metallipylväät alapuolella.

The Vuores Light Bridge is a work of art called The Guardian Angel. The lights on the bridge railing are different colours at different times of the year. In autumn, they are brilliantly red tinted in orange. The image does not correctly indicate the intensity of the color. As the cars drive across the bridge, the colors follow, sliding along. Around Christmas, the colors turn blue. In summer, the lights aren’t on. The bridge is supported by shiny metal columns below.


Kategoria(t): Tampere City

Kolme taideteosta talojen seinissä ja värikkäitä kerrostaloja Vuoreksessa

Jälleen kerran näytän tässä Tampereen Vuoreksen talojen taideteoksia, tällä kertaa korento, puolukka ja teos, joka on tehty suksista. Vuoreksen kerrostaloissa on myös käytetty iloisia värejä seinissä.

Jaakko Himanen ’Kotirento’ ’Homefly’ 2015 Rakennus on ilmeisesti varasto luhtitalon pihalla.
Puolukanvarpuja talon seinässä.
Taideteos, joka on tehty suksista.
Taivaansinisiä tehostevärejä on käytetty tässä osaketalossa ja taideteokset on sijoitettu parvekkeille.
Vuoreksessa vuokratalot ovat yhtä hienoja kuin osaketalotkin. Tämä on puurakenteinen VTS:n kerrostalo.
Ihania limen ja sitruunan raikkaita värejä osaketalossa.
Katunäkymää Vuoreksesta Lokakuussa 2020

Sää Tampereella tänään +8 celsiusta, luoteistuuli 7 km/tunnissa, kosteus 84%, sateen mahdollisuus 31%, ultravioletti-indeksi 0, aurinko nousi klo 8:05, aurinko laskee klo 18:20.


Kategoria(t): Tampere City

Kävelyllä Vuoreksessa

Vuores lippuja

Vuoresta liputetaan molemmissa päissä Vuoreksen puistokatua ja Vuoreskeskuksessa. Nämä liput ovat lähellä Särkijärven siltaa. Lipuissa lukee Vuores, mutta tuuli käänsi ne nurinpäin. Juuri tällä kohtaa olen nähnyt pari kertaa kauriita ylittämässä tietä.

Sillan kaiteessa oli vielä tällainenkin kuva.

Särkijärven silta, Vuores, Tampere
Saniaisia
Polku Virolaisessa, Vuores, Tampere
Taideteokset autokatoksessa Virolaisessa

Kuten aiemmin kirjoitin, Vuoreksen rakennuksissa on taiteilijoiden suunnittelemia taideteoksia, tässä on autokatoksen seinässä puun silmuista ideansa saaneet teokset.

Vuoreksen keskuspuiston hulevesiallas

Vuoreksessa on hulevesijärjestelmiä ja tämä keskuspuiston allas on yksi niistä, johon sadevedet kertyvät. Sorsat ovat ottaneet siitä kotipaikkansa ja jotkut syöttävät niitä. Nämä sorsat kävivät katsomassa, oliko minulla mitään annettavaa. Kääntyivät pois, kun ei ollut. Olen miettinyt, onko liika leivän syöttäminen sorsien ruoansulatukselle terveellistä ? Muutenhan se on mukavaa katsoa, kun ne tulevat syömään. Täällä ei näy vielä kieltolappua syöttämisestä, kuten joillakin muilla vesialueilla Tampereella on.

Keskuspuistossa on useita penkkejä, joilla voi istua ja nauttia kesäpäivistä ja katsella perhosten lentelyä. Lämpiminä syyspäivinäkin ihmisiä istuu siellä. Keskuspuistossa on myös Vuoreksen avoin WiFi-verkko.

Vuoreksen keskuspuistoa
Kirjailijanpuiston kukkia

Kirjailijanpuisto on Virolaisen alueella. Istutuksia rajaavat kiviset penkit, joita on koristeltu runoilla.

En tiedä mitä nuo metallikaapit teiden varsilla ovat, mutta niihinkin on rakennusvaiheessa tehty taideteoksia, tässä valokuva pöllön poikasista.

Tämä taideaita on Vuoreskeskuksen väliaikainen taideteos, tosin se ollut Salen takana jo yli 8 vuotta. Siinä on useamman taiteilijan luomuksia. Nyt näyttää olevan myös graffiteja. Aidan paikalle on suunniteltu S-Markettia ja muita kauppoja. Hyvin teokset ovat kestäneet vettä ja lunta nämä vuodet.

Aita jatkuu tällaisella teoksella.

Virolaisen taloja

Ylläolevat talot ovat Vuoreksen Virolaisen alueella, jossa vuonna 2012 oli asuntomessut. Ainakin osa näistä asunnoista on vuokra-asuntoja. Tosi kiva, että tehdään näin kauniita taloja vuokrattaviksi. Virolaisen alueella toimii myös moderni omakotitalo vuokra-asuntona.

Virolaisen alueen leikkipuistoa

Vuoreksessa on muutamia uudenaikaisia leikkipuistoja, tämä on niistä yksi. Alusta puistoissa on pehmeä ja tasainen.

rakennustyömaa Vuoreksessa

Vuoreksen rakentaminen jatkuu vielä. Alunperin sen suunniteltiin kestävän noin 10 vuotta ja nyt on rakennettu jo 9 vuotta. Räjäytykset ovat helisyttäneet valmiiden naapuritalojen ikkunoita ja kukkamaljakoita siis aika kauan. Kiitos rakennusalan työntekijöille, alue on kasvanut mielestäni nopeasti.

hirsitaloja rakenteilla Vuoreksessa

Vuoreksessa rakennetaan myös puutaloja. Erityisesti Vuoreksen Isokuusen alue on keskittynyt puutalorakentamiseen. Tässä rakenteilla olevia nykyaikaisia hirsitaloja Vuoreksen puistokadun vieressä.

uusia taloja Vuoreksessa

Lähes valmiita uusia taloja Virolaisessa puistokadun varrella.

taideteos Mäyränmäessä

Tässä yksi uusimmista seinäteoksista Vuoreksen Mäyränmäessä. Siinä ilmeisesti siunataan linnunpesää. Muita seinäkoristeita oli tässä artikkelissa


Kategoria(t): Tampere City

Särkijärvi tänään ja uusi koristeltu kerrostalo

Olen kuvannut Särkijärveä monta kertaa, mutta aina se näyttää vähän erilaiselta, säästä ja vuodenajasta riippuen. Tänään oli ehkä täydellisin lenkkeilyilma, mitä voi olla. Lempeä tuuli kuin linnunmaitoa, sininen taivas ja valkoisia pilviä. Vedessä uiskenteli muutama Jouhisorsa, vaikka niitä täällä päin näkee harvoin. En saanut niistä kuitenkaan kuvaa.

Linkki Wikipediaan Jouhisorsasta : https://fi.wikipedia.org/wiki/Jouhisorsa

Särkijärvi 25.8.2020

Tässä loput Särkijärven sillan kaiteeseen skannatuista vanhoista valokuvista, joista laitoin kuvia aiemminkin.

pilkkijöitä järvellä
soutajia järvellä
kerrostalo Vuoreksessa

Yllä uusi kerrostalo Vuoreksessa, jossa runsaasti vihreitä koristeita. Koristeet ovat voimakkaamman värisiä, kuin kuvassa näkyy. Ne näyttävät hienoilta, kun katsoo sisältäpäin ulos parvekkeella, kun valo tulee niiden läpi. Koristeet seinässä langettavat myös kivan varjon talon ulkoseinään. Kaikki koristelut Vuoreksen alueen talojen julkisivuissa ovat taiteilijoiden suunnittelemia taideteoksia. TÄÄLLÄ niitä lisää

Kategoria(t): Tampere City

Viime keväänä Tampereella

Kustaa III perusti Tampereen vuonna 1779. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen imagoon kuuluvat vanhat tehdasrakennukset ja niiden piiput. Suomen ensimmäinen moderni tehdasrakennus, Finlaysonin tehdas, rakennettiin vuonna 1837. Nykyisin tehtaissa toimii ruokaravintoloita, taidemuseo, elokuvateatteri ja toimistoja.

Tampere on myös paljon muutakin kuin tehdaskaupunki. Tampere on luonteikas ja luonnonläheinen taiteen kaupunki. Tampereella on useampi teatteritalo, taidegallerioita, kesätapahtumia, museoita, urheilukenttiä, puistoja, useita uimarantoja, monia kauppatoreja, vanha kauppahalli ja uusia kauppakeskuksia, kuten Ratinan kauppakeskus. Tekemistä Tampereella ei siis puutu. Tampereen rakennuskanta on uutta ja vanhaa sovussa keskenään. Tampereen kunnassa on 160 järveä ja koko kaupungin pituus päästä päähän on yli 20 km. Tampereen kokonaispinta-ala on 689,59 neliökilometriä. Tampereen suurimmat järvet ovat Näsijärvi ja Pyhäjärvi. Näsijärvi on 44 km pitkä.

Tampereella on rento tunnelma ja mukavia jutustelevia ihmisiä. Varsinkin syntyperäiset tamperelaiset juttelevat vieraillekin ihmisille kaduilla ja busseissa. Noin 80 % Tampereen väestöstä on muualta muuttaneita, kaupungissa voi nähdä kaikkia kansalaisuuksia.

Taidetta Tampereella

Veistokset Hämeenpuiston pohjoispäädyssä kertovat nuorista opettelemassa taitoja työntekoon, vanhojen sukupolvien opettaessa. Tampere onkin perinteisesti mielletty työläiskaupungiksi vanhojen tehtaiden vuoksi. Tampereella on kuitenkin asunut myös rikkaampaa väkeä, josta todisteena on arvoasuntoja keskustassa ja Pyynikillä.

Taideteos museon ikkunassa

Yllä taideteos taidemuseon ikkunassa. Valitettavasti en muista taiteilijan nimeä.

Kuvia Tammerkosken laitamilta Toukokuulta 2019

vanhoja tehdasrakennuksia lähellä Satakunnankatua
Tammerkosken vieressä oleva tehdasrakennus
näkymä Tammerkosken yli
rakkauslukkoja on myös Tampereella
puisto Tammerkosken rannalla
puistoa Tammerkosken vieressä
kirsikkapuu kukkii

Kuvia Viinikan asuinalueelta kesäkuussa 2019

Viinikanpuisto halkoo vanhaa puutaloaluetta

Viinikan asuinalue lasketaan kuuluvaksi Tampereen keskustaan, vaikka se sijaitsee keskustan laidalla erillisenä puutaloalueena. Hatanpään valtatieltä ei ole sinne pitkä matka. Viinikanpuisto keskellä asuinaluetta on pitkä vihreä kaistale nurmikkoa, jota varjostavat vanhat puut molemmin puolin ja reunustavat jalkakäytävät muutamine penkkeineen. Olen joskus ajatellut, että sinne sopisi puista huvimajaa muistuttava jäätelökioski, mutta ehkä nurmialuetta ei haluta täyttää millään ylimääräisellä, onhan tuo vihreä näkymä silmälle levollinen. Viinikan puutaloalue on idyllisempi kuin kuvista voi nähdä, varsinkin juuri ennen Juhannusta, jolloin syreenit kukkivat ja perhoset lentelevät. Viinikalla on myös oma kirkko.

Viinikanpuiston laidalla idyllisiä omakotitaloja
Viinikan alueen poikkikatua

Muutama kuva Tahmelasta ja Pispalasta, Pyhäjärven rannalta kesällä 2019

Tahmelan asuinalue on Pispalan puutaloalueen vieressä, lähellä Pyhäjärven rantaa. Tahmela on yksi Tampereen arvostetuimmista asuinalueista, eikä mikään ihme. Minun kesäisiin rutiineihin kuuluu kävellä Tahmelan rantapolkua ainakin kerran kesässä.

Pispalan tontit luovutettiin aikoinaan työläisten tonteiksi ja työläisperheet saivat rakentaa puutalonsa tonteille kuinka päin halusivat. Sen vuoksi Pispalan alueella on iloisen vapaamuotoinen asetelma pastellinvärisiä puutaloja, jotka eivät ole viivasuorassa järjestyksessä. Se kuuluu Pispalan idylliseen imagoon. Pispala on rakentunut aika laajan harjun päälle, jonka vuoksi talojen pihat ovat mäkisiä, jotkut jopa jyrkkiä. Pispalan rinnettä voi kulkea ylös-alas Pispalan puisia portaita pitkin. Joillekin Pispalan asukkaille portaat ovat muodostuneet vakituiseksi kuntoiluradaksi.

Alkuperäiset Pispalan asukkaat käyttävät lausetta: ’Maailman ainoo Pispala’, kuvaamaan alueen yksilöllisyyttä. Kangasalla, joka on Tampereen naapurikunta, on myös alue nimeltä Pispala, mutta se on erilainen alue kuin Tampereen Pispala.

Nykyisin Tampereen Pispalan talot ovat hinnoissaan, alueen idyllisyydestä ja järven läheisyydestä johtuen. Enää ei voi siis puhua Pispalasta ’köyhien’ alueena, kuten ennen on ajateltu. Pispalan ja Tahmelan alueeseen kuuluvat vuokrattavat peltopalstat, joissa voi kasvattaa vihanneksia ja kukkia. Veneet Tahmelan rannassa kuuluvat myös perinnemaisemaan. Pispalassa on vanha Rajaportin yleinen sauna Pispalan valtatien tuntumassa, joka on vielä toiminnassa (en tiedä kuinka nyt poikkeusoloissa).

Tahmelan peltopalstan luonnonkukkia
Näkymää Pispalasta

Viimeisenä vielä pari kuvaa, Amurin Helmen kahvilasta ja museosta.

kesäinen ikkunanäkymä Amurin Helmen kahvilasta ulos 2019
Mukulakivikatua Amurin työläismuseon vieressä

Silloin kun minä olin lapsi, mukulakivikadut olivat yleisiä. Muistan, miltä tuntui istua äidin polkupyörän tarakalla, kun ajettiin epätasaista mukulakivikatua pitkin. Lapsen mielestä se tarakan istuimen pomppiminen oli vain hauskaa.