Kategoria(t): Tampere City

Vuoreksessa roskapussit liukuvat maan alla

Tampereen Vuores on ideologialtaan ekologinen uusi asuinalue. Vuoreksessa on käytössä jätteiden putkikeräys, joka tarkoittaa sitä, että kotitalouksien roskapussit kulkeutuvat ilmanpaineen avulla maan alaisia putkia pitkin Vuoreksen koontiasemalle. Roska-autot eivät kulje talojen pihoilla ja saastuta ilmaa. Asukkaiden ei tarvitse koskea likaisten roska-astioiden kansiin, koska syöttöputkien liukuvat kannet avautuvat polettia vilauttamalla. Putkikeräys myös pakottaa asukkaat lajittelemaan jätteet.

Talojen pihoilla on syöttöpisteet sekajätteelle, paperille, kartongille ja biojätteelle. Tässä alla on kuva putkikeräyksen syöttöpäätteistä, tai mitä nimeä jätehuollon ammattilaiset niistä sitten käyttävätkään. Jokaisella Vuoreksen asukkaalla on oma poletti, jota vilautetaan nappulan päällä ja metallikansi liukuu auki. Pussi pudotetaan kuiluun ja kansi sulkeutuu hetken päästä itsestään, tai sen voi sulkea painamalla nappia. Kuilu ei ole avoin alas asti silloin kun kansi on auki, vaan siinä on este. Pussi tömähtää kuiluun kun kansi menee kiinni ja sieltä se jatkaa maanalaista matkaansa koontiasemalle asti. (lue siitä kuvan jälkeen)

Vuoreksen putkikeräyksen syöttöpisteet; biojäte, sekajäte, paperi ja kartonki

Koontiasemalla roskia vielä pakataan ja siirretään ne sieltä eteenpäin. Tässä alla on kuva Vuoreksen koontiasemasta, jonne kaikki roskapussit siis menevät kuilua pitkin maan alla. Aseman seinässä on puuverhoilu, joka oli alunperin vaaleaa puuta, nyt puuverhoilu on noin 8 vuoden aikana tummunut sään myötä, kuten on ilmeisesti tarkoituskin. Koontiasemalta roskat kuljetetaan eteenpäin. Tänne kerääntyy roskia tuhansista Vuoreksen talouksista. (juttu jatkuu vielä kuvan jälkeen)

Vuoreksen koontiasema

Putkikeräyksen lisäksi Vuoreksessa on ekopisteitä, joissa on isot laatikot erilaisille pakkauksille, mitä elintarvikeostosten mukana kaupasta tulee. Yksi sellainen on Vuoreksen koulua vastapäätä Mäyränmäenkadulla. Näihin laatikoihin voi laittaa :

  • muovipakkaukset (pesuainepullot, muovipussit, ym.)
  • kartonkipakkaukset (pahvilaatikot, pahvipakkaukset, talouspaperihylsyt, ym.)
  • paperit (lehdet, kirjekuoret ja mainokset jotka tulevat postiluukusta)
  • metallipakkaukset (säilyketölkit, lasipurkkien metallikannet, ym.)
  • lasipakkaukset (kurkkupurkit, punajuuripurkit, lasiset mehupullot, ym.)

Aluksi liikkui huhuja siitä, että putkikeräys ei toimi. Se EI pidä paikkaansa. Ongelmia syntyy vain silloin, kun asukkaat eivät osaa sitä oikein käyttää. Ensikertalaiset tukkivat joskus liian täysiä roskapusseja kuiluun, tai ihan vääränlaista roskaa, kuten laudanpätkiä ja isoja muovisankoja, jotka eivät putkeen kuulu. Tottahan toki sitten putki on ollut tilapäisesti tukossa hetken aikaa.

Oikein käytettynä putkikeräys toimii hyvin. Kaikki Vuoreksen asukkaaat ovat saaneet ohjeet jätteiden lajitteluun ja putkien käyttöön, mutta jotkut asukkaat eivät lue ohjeita. Suurin osa Vuoreksen asukkaista on kuitenkin oppinut lajittelemaan ja käyttämään putkikeräystä oikein. Se ei ole mitään rakettitiedettä, lajittelu vaatii vain uuden asenteen siihen verraten, kun ennen heitettiin kaikki roskat samaan laatikkoon.

Kotona lajittelu ei vaadi suuria keräysastioita.

  • Riittää kun on oma pussi sekäjätteelle
  • ja toinen pussi biojätteelle,
  • kolmanteen pussiin voi kerätä kaiken muun (lasi, metalli, kartonkipakkaukset), jotka sitten lajittelee eri laatikoihin ekopisteellä.
  • Biojätteet pakataan vihreisiin biopusseihin tai paperipusseihin, niitä ei saa pakata tavalliseen muovipussiin, joka ei maadu niin hyvin.
  • Paristoille voi olla pieni rasia kaapissa. Paristoja ei kannata säilyttää yhdessä muun tavaran kanssa, koska ne voivat alkaa vuotamaan syövyttävää akkunestettä. Akkuneste muuttuu valkoiseksi tahnaksi kuivuttuaan, mutta märkänä se on näkymätöntä. Kuivanakaan akkunesteeseen ei pidä paljain käsin koskea. Paristot pitäisi ehdottomasti olla poissa lasten ulottuvilta. Niiden navat pitäisi peittää heti teipillä, esim. ilmastointiteipillä, jotta ne eivät hankautuisi toisiaan vastaan ja aiheuttaisi tulipalovaaraa. Vaikka paristot ovat tyhjät, niissä on vielä jonkin verran virtaa. Paristot viedään niihin kauppoihin tai kioskeihin, missä on niille varatut punaiset laatikot.

Vuoreksessa on myös uusi hieno jäteasema, jonne voi viedä sellaista tavaraa, mitä ei putkiin tai ekopisteille voi laittaa. Sekin sijaitsee Mäyränmäenkadulla. Lisään tähän myöhemmin kuvan siitä, joku nimitti sitä ”zeniläisen temppelin” näköiseksi…

Kategoria(t): Tampere City, Vanhat talot

Tampereen Koivistonkylää

Koivistonkylä on pyöräilymatkan päässä Tampereen keskustasta, siellä sijaitsee Prisma, sekä Sulkavuorella pieneläinten hautausmaa. Koivistonkylässä on myös pieni pizzeria puutalossa. Koivistonkylää on aloitettu rakentamaan jo 1920-luvulla ja vielä voi nähdä siellä ihania vanhoja puutaloja. Koivistonkylästä eli tuttavallisemmin ’Koikkarista’ on lähtöisin monia jääkiekkoilijoita. Yksi tunnetuista Koikkarin asukkaista on Nuoruustangon laulaja Kiti Neuvonen. Mielestäni Koivistonkylässä on ollut aina hyvä tunnelma, kun olen siellä käynyt. Tarkoitan sellaista tunnelmaa, jonka ’vaistoaa’ ilmapiiristä.

Koivistonkylää Sulkavuoren suunnalta katsoen kesäkuussa 2016
Kategoria(t): Tunnelmakuvia kesä

Aamulenkin varrelta heinäkuussa

Luonnonkukat ovat tänä vuonna erilaisia, varret ovat pidempiä, mutta kukinnot heikompia kuin yleensä. Niityt ovat ylirehevöityneen näköisiä. Perhosia ei juuri näy.

Ennen aina sanottiin, että vasten aurinkoa ei saisi valokuvata. Miksi ei ? Auringon säteet ovat minusta mielenkiintoisia kuvassa. Varjot ovat kyllä mustempia kuin luonnossa ja kuviin tulee erikoinen tunnelma, mutta ainahan voi kokeilla epätavallista kuvakulmaa, kun ei katso suoraan aurinkoon.

usvaa nousi maasta noin klo 6:n aikaan lauantaiaamuna, kaupungissakin vielä hiljaista kuin maalla
antaa vaan kuvan ylivalottua, heinät olivat hopeisia muutenkin
aurinko kuin iso valonheitin
täällä on kapeita, korkeita puita
pieni hiljainen polku, aamun ilo
sepelkyyhkyjä, eli metsäkyyhkyjä oksalla

Olen kuullut noiden metsäkyyhkyjen huhuilua ennenkin täällä, mutta nyt näin ne pariskuntana oksalla istumassa. Ne huhuilevat kuin pöllöt ja ovat isompia kuin tavalliset kyyhkyt. Kun ne lentävät, siivistä lähtee kahiseva ääni. En päässyt lähemmäs ottamaan kuvaa kännykällä, kun ne lensivät pakoon.

Kategoria(t): Tampere City

Leikkipuiston teline ja leikkoruusut

Vuoreksen alueella Tampereella on hyvin varustellut modernit leikkipuistot ja nyt tehdään vielä uutta puistoa, jossa telineet ovat puurakenteisia. Kiikkujen rungotkin, jotka näkyvät taustalla, ovat puuta. Puisto on vielä keskeneräinen, joten vielä siellä ei voi leikkiä, mutta tässä on kuva puisesta mökistä, josta toiselta puolen laskeutuu pieni liukumäki. Tämä puisto tulee lähelle puusiltaa.

Vuores, Tampere
voi suloisuus

Sain tyttäreltä vaaleanpunaisia ruusuja, miten ne voikin olla niin lumoavia!

Kategoria(t): Tunnelmakuvia kesä

Aamulenkin varrelta kesäkuussa 2020

Näitä näkymiä oli tänään lenkkipolun varrella aamulla. Aurinko oli vielä matalalla ennen kello kuutta. Viisi rusakkoa loikki taas nurmikoilla ja poluilla minua karkuun, ne tulevat vastaan aina samoissa paikoissa. Hyttysiä ei näkynyt yhtään, ei edes tyypillisiä jokavuotisia ampiaisia tai paarmoja. Aamulla sää oli ihanan viileää, ainakin täällä Tampereella, vaikka päivällä onkin paahtava helle, +29 celsiusta tällä hetkellä. Parvekkeella lämpö nousee noin + 38 – 40 asteeseen. Ulkoilen mieluummin viileään aikaan aamulla tai illalla. Lintujen aamukonsertti taas ilahdutti mieltä.

koiranputkia
lupiineja
horsma
”pensselikukka”, oikealta nimeltään huopaohdake
kantokin on kaunis
kuka tietää tuon vihreän kasvin nimen ? ainakin se on kaunis
istutettu pensas puistossa – olisikohan koivuangervo ?
Kategoria(t): Tunnelmakuvia kesä

Kirsikan valkoisia kukkia

Eilen aamulenkillä ilahduttivat nuorten puiden puhkeavat kukinnat. Tampereella koristetaan teiden varsia puilla, mikä tekee kaupungista kotoisan ja vihreän. Nämä kukat kylpevät aamun ensimmäisissä auringonsäteissä.

Kategoria(t): Tampere City

Viime keväänä Tampereella

Kustaa III perusti Tampereen vuonna 1779. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen imagoon kuuluvat vanhat tehdasrakennukset ja niiden piiput. Suomen ensimmäinen moderni tehdasrakennus, Finlaysonin tehdas, rakennettiin vuonna 1837. Nykyisin tehtaissa toimii ruokaravintoloita, taidemuseo, elokuvateatteri ja toimistoja.

Tampere on myös paljon muutakin kuin tehdaskaupunki. Tampere on luonteikas ja luonnonläheinen taiteen kaupunki. Tampereella on useampi teatteritalo, taidegallerioita, kesätapahtumia, museoita, urheilukenttiä, puistoja, useita uimarantoja, monia kauppatoreja, vanha kauppahalli ja uusia kauppakeskuksia, kuten Ratinan kauppakeskus. Tekemistä Tampereella ei siis puutu. Tampereen rakennuskanta on uutta ja vanhaa sovussa keskenään. Tampereen kunnassa on 160 järveä ja koko kaupungin pituus päästä päähän on yli 20 km. Tampereen kokonaispinta-ala on 689,59 neliökilometriä. Tampereen suurimmat järvet ovat Näsijärvi ja Pyhäjärvi. Näsijärvi on 44 km pitkä.

Tampereella on rento tunnelma ja mukavia jutustelevia ihmisiä. Varsinkin syntyperäiset tamperelaiset juttelevat vieraillekin ihmisille kaduilla ja busseissa. Noin 80 % Tampereen väestöstä on muualta muuttaneita, kaupungissa voi nähdä kaikkia kansalaisuuksia.

Taidetta Tampereella

Veistokset Hämeenpuiston pohjoispäädyssä kertovat nuorista opettelemassa taitoja työntekoon, vanhojen sukupolvien opettaessa. Tampere onkin perinteisesti mielletty työläiskaupungiksi vanhojen tehtaiden vuoksi. Tampereella on kuitenkin asunut myös rikkaampaa väkeä, josta todisteena on arvoasuntoja keskustassa ja Pyynikillä.

Taideteos museon ikkunassa

Yllä taideteos taidemuseon ikkunassa. Valitettavasti en muista taiteilijan nimeä.

Kuvia Tammerkosken laitamilta Toukokuulta 2019

vanhoja tehdasrakennuksia lähellä Satakunnankatua
Tammerkosken vieressä oleva tehdasrakennus
näkymä Tammerkosken yli
rakkauslukkoja on myös Tampereella
puisto Tammerkosken rannalla
puistoa Tammerkosken vieressä
kirsikkapuu kukkii

Kuvia Viinikan asuinalueelta kesäkuussa 2019

Viinikanpuisto halkoo vanhaa puutaloaluetta

Viinikan asuinalue lasketaan kuuluvaksi Tampereen keskustaan, vaikka se sijaitsee keskustan laidalla erillisenä puutaloalueena. Hatanpään valtatieltä ei ole sinne pitkä matka. Viinikanpuisto keskellä asuinaluetta on pitkä vihreä kaistale nurmikkoa, jota varjostavat vanhat puut molemmin puolin ja reunustavat jalkakäytävät muutamine penkkeineen. Olen joskus ajatellut, että sinne sopisi puista huvimajaa muistuttava jäätelökioski, mutta ehkä nurmialuetta ei haluta täyttää millään ylimääräisellä, onhan tuo vihreä näkymä silmälle levollinen. Viinikan puutaloalue on idyllisempi kuin kuvista voi nähdä, varsinkin juuri ennen Juhannusta, jolloin syreenit kukkivat ja perhoset lentelevät. Viinikalla on myös oma kirkko.

Viinikanpuiston laidalla idyllisiä omakotitaloja
Viinikan alueen poikkikatua

Muutama kuva Tahmelasta ja Pispalasta, Pyhäjärven rannalta kesällä 2019

Tahmelan asuinalue on Pispalan puutaloalueen vieressä, lähellä Pyhäjärven rantaa. Tahmela on yksi Tampereen arvostetuimmista asuinalueista, eikä mikään ihme. Minun kesäisiin rutiineihin kuuluu kävellä Tahmelan rantapolkua ainakin kerran kesässä.

Pispalan tontit luovutettiin aikoinaan työläisten tonteiksi ja työläisperheet saivat rakentaa puutalonsa tonteille kuinka päin halusivat. Sen vuoksi Pispalan alueella on iloisen vapaamuotoinen asetelma pastellinvärisiä puutaloja, jotka eivät ole viivasuorassa järjestyksessä. Se kuuluu Pispalan idylliseen imagoon. Pispala on rakentunut aika laajan harjun päälle, jonka vuoksi talojen pihat ovat mäkisiä, jotkut jopa jyrkkiä. Pispalan rinnettä voi kulkea ylös-alas Pispalan puisia portaita pitkin. Joillekin Pispalan asukkaille portaat ovat muodostuneet vakituiseksi kuntoiluradaksi.

Alkuperäiset Pispalan asukkaat käyttävät lausetta: ’Maailman ainoo Pispala’, kuvaamaan alueen yksilöllisyyttä. Kangasalla, joka on Tampereen naapurikunta, on myös alue nimeltä Pispala, mutta se on erilainen alue kuin Tampereen Pispala.

Nykyisin Tampereen Pispalan talot ovat hinnoissaan, alueen idyllisyydestä ja järven läheisyydestä johtuen. Enää ei voi siis puhua Pispalasta ’köyhien’ alueena, kuten ennen on ajateltu. Pispalan ja Tahmelan alueeseen kuuluvat vuokrattavat peltopalstat, joissa voi kasvattaa vihanneksia ja kukkia. Veneet Tahmelan rannassa kuuluvat myös perinnemaisemaan. Pispalassa on vanha Rajaportin yleinen sauna Pispalan valtatien tuntumassa, joka on vielä toiminnassa (en tiedä kuinka nyt poikkeusoloissa).

Tahmelan peltopalstan luonnonkukkia
Näkymää Pispalasta

Viimeisenä vielä pari kuvaa, Amurin Helmen kahvilasta ja museosta.

kesäinen ikkunanäkymä Amurin Helmen kahvilasta ulos 2019
Mukulakivikatua Amurin työläismuseon vieressä

Silloin kun minä olin lapsi, mukulakivikadut olivat yleisiä. Muistan, miltä tuntui istua äidin polkupyörän tarakalla, kun ajettiin epätasaista mukulakivikatua pitkin. Lapsen mielestä se tarakan istuimen pomppiminen oli vain hauskaa.

Kategoria(t): Tampere City, Vanhat talot

Vanhoja taloja Tampereella, Oulussa ja Raumalla

Tampereella

Finlaysonin vanha tehdas
Finlaysonin kirkko ja heppakuljetus
Tallipihan heppakuljetus
Tallipihan portti
Tallipihan kyltti
Tallipihan pikkuputiikkeja
Tallipihan yksi rakennus
Vanha karuselli Tallipihan alueella
Tallipihan yksi putiikki
Putiikin eteisen ikkuna

Oulussa

Rotuaarilta
Oulun Seurahuoneen rakennus
Rantamakasiini
Makasiinin ikkuna
Vanha Tähtitorni
Rantakadun talot, alaosassa oli ennen kauppoja
Pikisaaren tehdasrakennus
Pikisaaren sokeripuoti, jonka ympärillä sota-aikana nähtiin enkeleitä suojelemassa rakennusta
katu Pikisaaressa
Pikisaaren asuintalo
tyypillinen pohjalaistalo Oulun Pikisaaressa
rantaan vievä kuja Pikisaaressa

Raumalla

Vanhaa Raumaa
Vanhan Rauman putiikkeja
Kauniita koristeita Rauman taloissa

© Taina

Kategoria(t): Tunnelmakuvia kesä

Sateisen päivän kuvia Tampereelta

Kesäsade on minusta tunnelmallinen. Luonto tuoksuu silloin raikkaalle ja kasvit näyttävät virkistyvän sateesta. Sade kuuluu kesään yhtälailla kuin auringonpaistekin. Tiedän ihmisiä, jotka nauttivat myös ukonilmasta ja kerääntyvät sitä ihailemaan parvekkeille ja terasseille. Heille se on yhtäkuin luonnon oma ilotulitus. Otin kesäkuussa 2017 näitä kännykkäkuvia sateen jälkeen. Järvikuva on vuodelta 2018. Kaikki tämä ihana vihreys on vielä edessäpäin tänä kesänä. Sitä odotellessa.

Vuoreksen keskuspuisto 2017, Tampere
Raidallinen kivi
Vuoreksen keskuspuisto 2017 Tampere
Särkijärvi vuonna 2018, Tampere
Kategoria(t): Tunnelmakuvia talvi

Kannattaa varoa heikkoja jäitä

Kävelen joskus Särkijärven sillalle ja otan kuvan järvestä. Nyt näytti jääpinta ohuelta ja paikoin laajasti sulaneelta, mutta kaukana horisontissa näkyi kuitenkin yksinäinen pilkkijä, varmaankin joku mökkiläinen. Ei kannattaisi riskeerata henkeään noin ohuella jäällä ja vieläpä yksinään. Järvi ei ole jäätynyt tänä vuonna niin paksusti kuin yleensä muina talvina.

Valokuvat samasta kohtaa tänä vuonna ja Marraskuussa 2016. Alempikin kuva on värikuva, mutta lumimaisema oli silloin musta-harmaa-valkoinen.

Särkijärvi Helmikuussa 2020
Särkijärvi Marraskuussa 2016